Kansanedustajat lähettäisivät sotilaita Ruotsiin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kansanedustajilla raikkaita näkemyksiä turvallisuudesta – sotilaita voidaan lähettää Ruotsin tueksi

Kysely ulko- ja turvallisuuspolitiikasta toi esiin yllättäviäkin linjauksia.

Suomalaisia ja ruotsalaisia joukkoja merivoimien harjoituksessa Suomenlahdella.

3.6. 21:00

Kun ollaan idän ja lännen välissä, ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomelle ja suomalaisille kohtalon kysymys. Siksi on hiukan outoa, että Ulkopoliittisen instituutin (Upi) kansanedustajille tekemässä kyselyssä vain 39 prosenttia halusi sanoa näkemyksensä. Laiskuudelle voi olla monta selitystä, mutta toivottavasti selitys ei ole se, että siltarummut kiinnostavat enemmän kuin mistä ja miten Suomeen mahdollisesti hyökätään ja miten kriisiin pitää valmistautua. Tosin nyt kyselyyn vastattiin innokkaammin kuin vuosi sitten.

Kyselyn otos estää tekemästä suurisuuntaisia päätelmiä kansanedustajien mielipiteistä. Raportin mukaan kysely kuitenkin vahvistaa käsitystä turvallisuuspolitiikan murroksesta. Suomen rooli, vastuut ja mahdollisuudet turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa nähdään nyt monisäikeisemmin kuin ennen. Vastaajista enemmistö oli sitä mieltä, että Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt vuonna 2020. Heikentyminen ei ole ohimenevä ilmiö, vaan kehityksen odotetaan jatkuvan seuraavat viisi vuotta, valitettavasti.

Suomen pitää olla valmis toteuttamaan kyberiskuja.

Nämä ovat selviä asioita, joista on syytä olla samaa mieltä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu liittoutumattomuuteen ja itsenäiseen puolustukseen. Se ei kuitenkaan estä Suomea harjoittelemasta lännen kanssa joko kahdenvälisesti tai Naton kumppanina.

Tiukemmasta sotilaallisesta yhteistyöstä ja avunannosta on puhuttu Ruotsin kanssa, mutta aikeet ovat jääneet puheiden tasolle.

Kansanedustajille syvempi sotilaallinen yhteistyö ruotsalaisten kanssa ei ole peikko. Päinvastoin. Edustajien mukaan Suomi voisi liittyä Ruotsin puolustuksen tueksi lähettämällä sotilaita Ruotsiin, vaikka Suomeen ei vielä olisi hyökätty. Omien sotilaiden lähettäminen Ruotsiin voi toki olla mahdollista tai jopa välttämätöntä kriisin sattuessa, mutta viralliseen turvallisuuspoliittiseen linjaukseen tämä ei kuulu.

Kansanedustajat halusivat kyselyn perusteella myös kehittää Suomen kyberpuolustusta – ja ei pelkästään puolustusta vaan myös hyökkäystä: Suomen pitää olla valmis toteuttamaan kyberiskuja sekä Suomen että muiden EU-jäsenten puolustamiseksi.

Vastauksissa näkyi myös ikäjakauma tavalla, joka ehkä kertoo laajemminkin suomalaisten suhtautumisesta puolustukseen.

Nuoremmat edustajat katsovat, että Suomi ei käytännössä enää ole täysin liittoutumaton, vaan osa läntistä blokkia EU:n kautta. Heidän ajattelussaan Ruotsin tukeminen sotilaallisesti ei ole kummajainen, vaan vallitseva sotilaspoliittinen realiteetti.

Upin kysely on joka tapauksessa tervetullutta keskustelua Suomen turvallisuuspoliittisista linjauksista. Seuraavaksi odotetaan laajaa puolustuspoliittista selontekoa, joka antanee vastauksia siihen, mihin suuntaan Suomen puolustusta virallisesti kehitetään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?