Pääkirjoitus: Suomen rähjäinen tieverkosto eriarvoistaa – haave monipaikkaisesta kansalaisesta varisee monttuihin ja halkeamiin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Suomen rähjäinen tieverkosto eriarvoistaa – haave monipaikkaisesta kansalaisesta varisee monttuihin ja halkeamiin

Kaksoiskuntalaisuutta kannattaa selvittää, mutta siitä ei ole syrjäseutujen pelastajaksi.

Suomessa ajetaan aivan kamalilla teillä.­

4.5. 21:00

Koronapandemian aikana ihmiset kaipaavat maalle.

Moni on tehnyt haaveesta totta ja siirtynyt etätöihin maakuntiin, vaikkapa omalle mökille. Mökkien ja talojen kysyntä on nyt huipussaan. Toistaiseksi on vaikea sanoa, onko ilmiö pysyvä. Mitä tapahtuu, kun korona aikanaan hiipuu? Kun mökkielämästä pyyhitään pois romantiikka, jäljelle jää karu arki, joka voi olla kaukana leppoisasta joutilaisuudesta raukeasti liplattavan järven rannalla.

Jotain on kuitenkin tapahtumassa.

Pääkaupungista väki näyttäisi siirtyvän ympäristökuntiin ja muuallekin (HS 4.5.). Viime vuonna Helsingin väkiluku kasvoi noin 3 090 asukkaalla, kun vielä vuonna 2019 kasvua oli yli 5 000 henkeä. Helsingissä onkin outo tilanne: asuntoja rakennetaan enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta samalla kaupungin vetovoima heikkenee.

Jo kerran kuollut ja haudattu Nurmijärvi-ilmiö on täällä taas, entistä ehompana.

Takaisin maalle -ajattelun innoittamana on jälleen nostettu esiin kaksoiskuntalaisuus ja monipaikkaisuus. Henkilö voisi olla kirjoilla useammassa kunnassa. Ajatus ei ole sinänsä uusi. Edellisen hallituksen kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) käynnisti asiasta jopa selvitystyön.

Selvitys jäi vuonna 2018 puolitiehen, koska uudistuksen katsottiin törmäävän perustuslakiin sekä verotusoikeuden että äänioikeuden takia. Ylen tuoreessa kyselyssä (4.5.) enemmistö vastanneista kansanedustajista kannatti kaksoiskuntalaisuutta. Myös väestötutkija Timo Aro hehkuttaa kaksoiskuntalaisuutta (Kuntalehti 5.2.2021).

Kannatusalhossa rypevälle keskustalle kaksoiskuntalaisuus olisi tietenkin taivaan lahja, maakuntien pelastaja.

Sen sijaan kaupunkipuolueille Sdp:lle ja kokoomukselle asukkaiden ja verojen osittainenkin menetys maakuntiin ei välttämättä maistu. Asiaa kannattaa ehdottomasti selvittää ilman pandemiaakin. Täytyy muistaa, että moni kansalainen pitää jo nyt mökkikuntansa taloutta pystyssä kiinteistöverojen kautta – ilman äänioikeutta.

Todennäköisesti uudesta kuntalaisuuden määritelmästä ei kuitenkaan tule vaikeuksissa olevien syrjäseutujen elvyttäjää.

Monipaikkaisuuden ja kaksoiskuntalaisuuden edellytykset eivät toteudu, jos maakuntien infrastruktuuri, liikenneväylät ja tietoliikenneyhteydet rapautuvat. Kukapa ei olisi ajellut maakunnissa autolla iskunvaimentimet kurkussa: pelkästään teiden korjausvelka on yli miljardi euroa, ja se näkyy ja tuntuu. Nyt kun velkarahaa tulee ovista ja ikkunoista elvytyksen nimissä, eikö tämä Suomen kansalaisia eriarvoistava asia pitäisi hoitaa ensin kuntoon.

Euroista sen ei ainakaan pitäisi olla kiinni.

Jos ihmiset eivät pääse liikkumaan, turha kuvitella, että maakuntien vetovoima ja monipaikkaisuus jaksavat kovin pitkään kiinnostaa – edes poliitikkoja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?