Pääkirjoitus: Kuningatar Elisabetin jälkeistä aikaa arvuutellaan jo – onko edessä brittimonarkian lopun alku vai uusi alku? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kuningatar Elisabetin jälkeistä aikaa arvuutellaan jo – onko edessä brittimonarkian lopun alku vai uusi alku?

Prinssi Philipin kuolema käynnisti pohdinnat kuningashuoneen tulevaisuudesta. Monarkialla voi olla jatkossakin tärkeä rooli, jos britit kaipaavat koronan ja brexitin jälkeiseen elämäänsä jotain tuttua ja pysyvää.

Kuningatar Elisabet, 94, ja kruununprinssi Charles, 72, poseerasivat kevätkukkien keskellä maaliskuun lopulla.

11.4. 21:00

Britannian prinssi Philip kuoli perjantaina 99-vuotiaana. Siinä iässä kuolema ei ole enää yllätys, mutta kuolema on silti aina pysähtymisen ja uudelleenarvioinnin paikka.

Sitä se on varmasti myös kuningatar Elisabetille, joka jää 73 avioliittovuoden jälkeen paitsi leskeksi niin myös hallitsemaan yksin, vailla tukipilarina tunnettua prinssiään.

Vaikka Elisabetilla ei ole poliittista valtaa, hän on silti sekä Yhdistyneiden kuningaskuntien – Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin –  että Kansainyhteisön muodollinen päämies.

Harva meistä suomalaisista tulee aina edes ajatelleeksi, että vaikkapa Kanadan ja Australian virallinen valtionpäämies on vielä nykyaikana kuningatar Elisabet. Kansainyhteisöön kuuluu 54 jäsenvaltiota, joista suurin osa on brittiläisen imperiumin entisiä alusmaita.

Tulevien kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin kihlajaisia vietettiin heinäkuussa 1947.

Huhtikuun 21. päivänä Elisabet täyttää 95 vuotta, joten myöskään hänen aikansa ei ole loputon. Brittilehdissä käydään jo keskustelua siitä, vaikuttaako Philipin poismeno myös Elisabetin elämänhaluun ja terveyteen – ja eritoten siitä, mitä tapahtuu Elisabetin kuoleman jälkeen.

Kuningashuoneen kalleus veronmaksajille ja kuninkaallisten toistuvat skandaalit näkyvät aika ajoin otsikoissa myös pohdintana siitä, pitäisikö koko monarkiasta luopua.

Jos Elisabet itse onkin yhä valtavan suosittu, samaa ei voi sanoa prinssi Charlesista, 72, jonka on määrä nousta kuninkaaksi äitinsä jälkeen. Elisabetissa on kuninkaallista mystisyyttä ja arvovaltaa, mutta Charlesin arvokkuus rapisi viimeistään silloin, kun briteille paljastui, kuinka Charles petti prinsessa Dianaa tulevan Camilla-vaimonsa kanssa.

 Charles tuskin luopuu kruunustaan, ja silloin saattavat alkaa vaaran vuodet.

Kuningashuone on ollut briteille aina kansakunnan symboli ja tae pysyvyydestä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin menneisyyden jäänne perittyine arvoasemineen eikä sovi nykyaikaan. Tai vähintäänkin kuningashuoneen olisi kyettävä keksimään itsensä uudelleen ja osoittamaan, että heistä on jotain konkreettista hyötyä kädenheiluttelujen ja seremoniapuheiden lisäksi.

Moni britti paneekin toivonsa kruununprinssi Williamiin, jolla olisi paremmat edellytykset nousta moderniksi suosikkikuninkaaksi. Kuningashuoneen jäykkyys taannee kuitenkin sen, että Charles ei luovu kruunustaan – ja juuri silloin saattavat alkaa vaaran vuodet. On arvioitu, että kuningashuoneen alasajo voisi alkaa esimerkiksi siitä, että jotkut Kansainyhteisön maat käynnistäisivät Elisabetin poismenon jälkeen irrottautumisen monarkian alaisuudesta.

On toki mahdollista, että viime aikojen myllerrykset brittien ja Kansainyhteisön elämässä saavat heidät pitämään entistä tiukemmin kiinni monarkiasta. Kun elämä on mennyt jo muutenkin sekaisin Britannian EU-eron eli brexitin vuoksi ja maailmanlaajuisen covid-19 -pandemian vuoksi, harva kaipaa uusia epävarmuustekijöitä. Kuningashuone saattaisikin nousta tässä tilanteessa aivan uuteen arvoonsa kansakunnan pysyvyyden turvana.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?