Pääkirjoitus: Kuntavaalien siirto ei loukkaa vaan puolustaa demokratiaa – oikea päätös, mutta turhan myöhään - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kuntavaalien siirto ei loukkaa vaan puolustaa demokratiaa – oikea päätös, mutta turhan myöhään

Kuntavaalien siirtäminen kesäkuulle toimii enemmän demokratian puolesta kuin sitä vastaan. Päätös vaalien siirtämisestä olisi pitänyt tosin tehdä aikaisemmin.

7.3. 14:00

Kuntavaalien ajankohtaa päätettiin venyttää koronapandemian takia kahdella kuukaudella. Vaalit siirtyvät huhtikuun 18. päivästä kesäkuun 13. päivään.

Päätös on perusteltu, vaikka se tehtiinkin liian myöhään.

Koronapandemian pahentuminen oli nähtävissä jo pitkään. Sekä vaalien toimittaminen että edes kohtuullinen äänestysprosentti olivat ilmiselvästi vaarassa. Jos hallitus samaan aikaan kaiken lisäksi on vihjaillut jopa ulkonaliikkumiskiellosta, vaalien järjestäminen samaan aikaan olisi kuulostanut erittäin ristiriitaiselta: välttäkää kontakteja, mutta tulkaa äänestämään.

Oikeusministeriön virkamiehet esittivät vaalien lykkäämistä jo tammikuussa, mutta sekä vaalien ajankohtaa pohtineet puoluesihteerit että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) eivät lämmenneet ajatukselle.

Varsinkin Henrikssonin toiminta herättää ihmetystä.

Miksi hän heräsi vasta nyt? Myös oikeusministeriön virkamiehet olivat myöhään liikkeellä, sillä tietoja pandemian pahenemisesta ja virusmuunnoksesta oli olemassa todellakin jo hyvissä ajoin ennen tammikuuta.

Tyylipisteet jäävät kaikille päätökseen osallistuneille heikoksi. Suurimman vastuun kantaa hallitus. Tässä tapauksessa juuri oikeusministeri Henriksson.

Vaalien ehdokasasettelu menee umpeen 9. maaliskuuta eli ensi tiistaina. Nyt puoluesihteeriryhmässä on sovittu, että ehdokaslistoja voi täydentää 4. toukokuuta saakka.

Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka vastusti ja vastustaa vaalien siirtämistä loppuun saakka. Poliittisesti gallupeiden kärkipaikkaa pitävän oppositiopuolueen toimintaa on helppo ymmärtää. Hallitus ei ole toiminut asiassa mallikelpoisesti, ja asian vetkuttelu lisäsi vain epäluuloja, mutta perussuomalaisiltakin voi kysyä, luuleeko puolue kannatuksensa olevan niin suhdanneluonteista, että se sulaa kesäkuuhun mennessä.

On myös epäilty, että vaalien siirtäminen vaarantaa kuvaa suomalaisesta demokratiasta.

Onhan vaaleja järjestetty muuallakin pandemian aikana, mutta kannattaa katsoa pitemmälle. Vaalien järjestämisen vaikeudet muuttuivat ilmiselviksi. Miten karanteenissa olevat voivat äänestää? Vaalivirkailijoiden rokottamista pohdittiin, mutta rokotteet eivät olisi ehtineet ajoissa. Monia äänestyspaikkoja olisi jouduttu ehkä sulkemaan pikaisestikin, jolloin demokaraattinen perustuslain takaama vaalioikeus olisi vaarantunut. Äänestysprosentin pelättiin tippuvan alle 50 prosentin.

Vuoden 2012 kuntavaalien jälkeen vaalit päätettiin siirtää lokakuulta huhtikuulle, ja ensimmäiset huhtikuun vaalit järjestettiin 2017.

Suurin motiivi vaalien ajankohdan siirtämiselle oli tuolloin lähinnä vaalisää: keväällä on mukavampaa ja helpompaa sekä kampanjoida että äänestää.

Nyt perusteita vaalien siirtämiselle on yllin kyllin.

Pelko on, että riittääkö kesäkuukaan, vai joudutaanko vaalit siirtämään vielä syksyyn.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?