Pääkirjoitus: Koskelan julma veriteko sekä nuorten raaistuva väkivalta ovat yhteiskunnalle ja lainsäätäjälle haaste - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Koskelan julma veriteko sekä nuorten raaistuva väkivalta ovat yhteiskunnalle ja lainsäätäjälle haaste

Onko oikeuslaitoksella ja yhteiskunnalla tarpeeksi keinoja puuttua nuorten väkivaltarikoksiin?

Kynttilöitä Koskelan henkirikoksen tekopaikalla 3. maaliskuuta.­

4.3. 21:00

Helsingin käräjäoikeus sai keskiviikkona päätökseen Koskelan joulukuisen henkirikoksen käsittelyn. Rikoksessa kuoli 16-vuotias poika.

Ikätoverinsa murhasta ja pahoinpitelystä on syytteessä kolme vuonna 2004 syntynyttä poikaa.

Koskelan surma oli poikkeuksellisen raaka ja käytettyä väkivaltaa on kuvattu sadistiseksi. Syyttäjä vaati loppulausunnossaan ensisijaisesti kaikille kolmelle syytetylle tuomiota murhasta. Syyttäjä vaatii pitkiä vankeustuomioita: 12 vuotta, 11 vuotta ja 9,5 vuotta. Oikeus antaa tuomion 24. maaliskuuta.

Syytetyt kiistävät murhan ja puolustus esittää paljon syyttäjää lyhyempiä vankeusrangaistuksia.

Koskelan henkirikos on herättänyt vilkkaan keskustelun nuorten käyttämästä väkivallasta. Tiedossa on, että kaikki neljä nuorta tunsivat toisensa entuudestaan – osa varhaislapsuudesta asti.

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen sanoi torstaina Ylen Ykkösaamussa, että Koskelan surma oli poikkeuksellisen raaka ja suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin harvinainen. Hänen mielestään se kuvastaa sitä, miten osalta nuorista vastuu omista teoista on hukassa ja arvot ovat hämärtyneet.

Alaikäistä ei voi Suomessa tuomita elinkautiseen vankeusrangaistukseen, vaan alaikäinen voi saada murhasta 2–12 vuotta vankeutta. Nuori istuu tuosta ajasta vankilassa yleensä yhden kolmanneksen. Syyttäjän Koskelan surmassa vaatimista vankeusrangaistuksista istuttaisiin siis 3–4 vuotta.

Ykkösaamussa Terttu Utriaiselta kysyttiin, onko muutama vuosi vankilaa riittävä rangaistus ihmishengen riistämisestä. Utriaisen mukaan Koskelassa tapauksessa nähty tavattoman törkeä rikos on harvinaisuus. Mutta jos tämäntyyppiset nuorten tekemät rikokset yleistyvät, asiaan on hänestä syytä palata.

Utriainen piti hyvänä, että syyttäjä vaati kaikille syytetyille mielentilatutkimusta. Hänestä se tuo asiaan paljon selkeyttä, koska mielentilatutkimuksessa käydään läpi ihmisen koko elämä. Oikeus pureutuu vain rikokseen.

Koskelan surman pitäisi herättää yhteiskunta tilanteeseen, ja keskustelua syistä ja seurauksista on syytä käydä. Nyt osa syytetyistä puhui kiusaamisesta, vaikka kyseessä on selvästi rikos. Kuollut poika oli ollut pitkään myös koulukiusaamisen uhri. Utriaisen mukaan osalle nuorista tuntuu olevan epäselvää, että toiseen ihmiseen ei koskaan saa kajota. Epäselvää on myös, että teoista joutuu vastuuseen.

On hyvä kysymys, osaammeko me yhteiskuntana reagoida asiaan. Ja ennen kaikkea, miten nämä teot aiotaan tulevaisuudessa estää? Samalla on syytä pohtia, onko oikeuslaitoksella ja yhteiskunnalla yleensä keinoja puuttua nuorten väkivaltarikoksiin. Nuorten väkivalta ja tekemät rikokset yleensä ovat yleisesti vähentyneet, mutta samalla raaistuneet.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?