Pääkirjoitus: EU:n ja Venäjän suhteet jo lähes syväjäässä – uudet pakotteet tuskin saavat Kremliä muuttamaan linjaansa - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: EU:n ja Venäjän suhteet jo lähes syväjäässä – uudet pakotteet tuskin saavat Kremliä muuttamaan linjaansa

EU käyttää ensimmäisen kerran uutta mekanismia: henkilöpakotteiden asettamista ihmisoikeusrikkomuksista.

Helmikuu on ollut hyytävän kylmä Moskovassa, ja kylmyys huokuu myös Venäjän ja Euroopan unionin suhteista. Kuva Kremlistä.­

22.2. 21:00

Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ajautuivat pitkäaikaiseen kriisiin sen jälkeen, kun Venäjä otti laittomasti haltuunsa Krimin niemimaan kevättalvella 2014.

Krimin valtauksesta on kohta kulunut seitsemän vuotta, mutta EU ole vieläkään löytänyt yhtenäistä ääntä suhteessaan Venäjään. Kuinka paljon Venäjän kanssa pitäisi käydä vuoropuhelua? Kuinka kovaa Venäjää pitäisi painostaa? Yksimielisiä vastauksia näihin peruskysymyksiin ei ole.

EU:n ulkoministerit pääsivät maanantaina sopuun uusista, Venäjälle asetettavista pakotteista. Ne ovat vastatoimi murhayrityksen kohteeksi joutuneen Aleksei Navalnyin vangitsemisesta ja opposition mielenosoitusten väkivaltaisesta tukahduttamisesta.

Diplomaattilähteiden mukaan pakotteiden kohteeksi joutuisi neljä korkeaa virkamiestä, jotka vastasivat Navalnyin ja tämän tukijoiden kohtelusta: ylin syyttäjä Igor Krasnov, federaation vankilaviraston johtaja Aleksandr Kalashnikov, federaation tutkintakomitean johtaja Aleksandr Bastrykin ja kansalliskaartin komentaja Viktor Zolotov. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell ei kokouksen jälkeen vahvistanut tietoja.

Tiukasti rajatut uudet pakotteet ovat pitkälti vain symbolisia. Tuskin kukaan Brysselissä edes kuvittelee, että Venäjä muuttaisi niiden vuoksi politiikkaansa tai vapauttaisi Navalnyia. Kovimmin Venäjää ravistelisi, jos presidentti Vladimir Putinin lähipiirin vaikutusvaltaisimpien oligarkkien varat jäädytettäisiin tai jos pakotteet pyrkisivät suoraan kuristamaan Venäjän taloutta.

Borrell muistutti kokouksen jälkeisessä mediatilaisuudessa, ettei pakotelistalle voi laittaa keitä tahansa. Laillisuusperiaate estää sen: Putinin lähimpien tukijoiden rankaisemiseksi EU:n pitäisi pystyä todistamaan näiden osallisuuden tuomittaviin tekoihin. Muuten pakotepäätös ei ole juridisesti kestävä.

 Tiukasti rajatut uudet pakotteet ovat pitkälti vain symbolisia.

On kuitenkin väärin kuvitella, ettei pakotteilla ole mitään vaikutusta. Pakotetoimet ovat vuosien mittaan vähitellen tiukentuneet, ja niiden yhteisvaikutukset alkavat jo olla tuntuvia. Ne rajoittavat muun muassa venäläispankkien pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille ja jarruttavat öljy- ja kaasukenttien hyödyntämistä arktisilla alueilla.

Unionin ja Venäjän suhteet eivät ole vielä saavuttaneet aallonpohjaa, vaikka välien kiristyminen onkin ollut nopeaa. Uutta tässä asetelmassa on vain se, että EU asettaa ensimmäistä kertaa henkilöpakotteita ihmisoikeusrikkomuksista. Mekanismi on uusi, ja se antaa EU:lle entistä pitemmät kourat koputella Kremlin porttia.

Venäjän asemaa tässä kovien panosten pelissä parantaa ennen muuta Saksan riippuvuus Venäjältä tuodusta energiasta. Venäjän rooli on keskeinen myös neuvotteluissa Iranin ydinohjelmasta ja ratkaisuista Syyrian ja Libyan konflikteihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?