Venäjä kavahti yllättäen Suomen hankkimia ”hyökkäysaseita” – voi olla merkki linjan koventumisesta - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Venäjä kavahti yllättäen Suomen hankkimia ”hyökkäysaseita” – voi olla merkki linjan koventumisesta

Tuskin pöly ehti laskeutua Pekka Haaviston (vihr) Pietari-vierailusta, kun Venäjä antoi ikävän muistutuksen suhteiden kuolevaisuudesta.

Puolustusvoimien järeä raketinheitin työssään Rovajärven ampuma-alueella.­

21.2. 21:00

Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat maanantaina pohtimaan Venäjän talouspakotteita.

EU:n vaatimukset oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vapauttamisesta ovat kuuluneet kuuroille korville Moskovassa.

Venäjä tuntuu elävän omassa todellisuudessaan, jolla on hyvin vähän tekemistä totuuden kanssa ja johon on vaikea iskeä pintapuolisilla pakotteilla. Todella järeisiin keinoihin, kuten Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen keskeyttämiseen ei mennä.

Saksa on riippuvainen venäläisestä kaasusta.

Se tiedetään Moskovassa – erittäin hyvin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei eritellyt Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, millaisia pakotteita tällä kertaa kaavaillaan. Marin korosti EU:n vankkaa roolia, mutta myös Venäjän ja Suomen kahdenvälisiä suhteita.

Suomi pelaa Venäjän kanssa ikään kuin kaksilla korteilla, mikä näkyi viikko sitten ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja ulkoministeri Sergei Lavrovin tapaamisessa. Haavisto esiintyi tiukkana ja tuomitsi Venäjän Navalnyi-toimet. Silti keskustelut sujuivat hyvässä hengessä. Kyse voi olla taitavasta diplomatiasta tai sitten siitä, että nykyinen ”kahden kerroksen” valtiollinen suhde sopii enemmän kuin hyvin myös Venäjälle.

Siksi oli hiukan yllättävää, että Venäjä kommentoi kovasanaisesti Suomen asekauppoja Yhdysvaltain kanssa – vain muutama päivä Haaviston vierailun jälkeen.

Yhdysvaltain kongressin hyväksymässä kaupassa hankittiin uusi ampumatarvike-erä vuonna 2006 ostettuihin raketinheittimiin. Puolustusministeriön mukaan ampumatarvikkeet ovat kehittyneempiä ja pidemmälle kantavia. Venäjän paheksunnan toi julki Venäjän Yhdysvaltain-lähetystö twiitissään kysymällä, ketä vastaan nämä ”hyökkäysaseet” on tarkoitettu.

Kun Venäjästä on kyse, twiitti ei varmasti ollut lähetystövirkailijan joutopäivien yksityisajattelua, vaan erittäin tarkkaan harkittu viesti.

Viesti oli poikkeuksellinen.

Venäjä ei ole paheksunut suomalaisten asekauppoja, vaikka kalustoa ja asejärjestelmiä on jo vuosia kehitetty suuntaan, jossa voidaan iskeä myös rajojen ulkopuolelle.

Kovasanaisin puhe taitaa olla lähes kymmenen vuoden takaa: Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov varoitti suorasanaisesti veljeilemästä Naton kanssa puhuessaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.

Nato-jäsenyydestä Venäjä on toki varoittanut myöhemminkin, viimeksi viikko sitten Lavrovin ja Haaviston tapaamisessa.

Sanna Marin sanoi haastattelutunnilla, että Nato-jäsenyydestä pitää käydä kunnon keskustelu.

Asekaupasta huomauttaminen saattoi olla merkki Venäjän linjan koventumisesta ja venäläinen muistutus siitä, että tuleva keskustelu Nato-jäsenyydestä saa tarkkaavaisen seuraajan – jopa osallistujan – itärajan takaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?