Pääkirjoitus: Suomen rokotusjärjestys ei toimi – olisiko sittenkin järkevää rokottaa bussikuskit ennen maatalousyrittäjiä?

Rokotusstrategia ei voi olla kiveen hakattu linjaus. Sitäkin on muutettava tilanteen mukaan.

Kun Suomen rokotusstrategia perustuu rokotteiden saatavuuteen, on ihmeellistä, että jakotavasta pidetään edelleen kiinni, vaikka rokotteita ei saada tarpeeksi.

17.2.2021 21:00

Väestön rokottaminen ja sitä kautta saavutettava immuniteetti on tehokkain tapa helpottaa koronakriisiä.

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa rokotteisiin on ladattu paljon toiveita. Vain rokottamalla päästään tilanteeseen, jossa yhteiskuntien koronarajoituksia ja turvajärjestelyjä voidaan purkaa. Vielä ei olla tässä tilanteessa, valitettavasti.

Vuodenvaihteessa oltiin toiveikkaita.

Rokotteiden yleensä vuosia kestävä kehitystyö vietiin maaliin ennätysajassa. Suomi tilasi annoksia EU:n massiivisessa yhteistilauksessa. Rokotuksiin päästiin vuodenvaihteessa viranomaisten määrittelemän strategian mukaan: ensin rokotetaan vanhukset ja riskiryhmät, ja sitten siirrytään muihin työikäisiin, ikäluokka kerrallaan.

Kesällä voitaisiin jo siirtyä normaaliin elämään.

Suomen rokotusjärjestys:

  • Ensin rokotetaan tehohoidon ja muiden koronapotilaiden kanssa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset.

  • Sen jälkeen iäkkäiden hoivakotien ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajat ja asukkaat.

  • Sitten siirrytään ikäjärjestykseen: ensin yli 80-vuotiaat, seuraavaksi yli 75-vuotiaat ja sitten yli 70-vuotiaat.

  • Tämän jälkeen siirrytään alle 70-vuotiaisiin, jolloin rokottamisjärjestys määräytyy lääketieteellisen riskin mukaan.

Sitten tuli mutkia matkaan.

Rokotteita ei ole saatu luvattuja määriä.

On edelleen epävarmaa, kuinka monta kansalaista on juhannukseen mennessä saanut rokoteannoksensa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL on yrittänyt paikata tilannetta pidentämällä kahden rokotteen välistä aikaa kolmesta viikosta jopa 12 viikkoon. Näin saadaan rokotetta riittämään useammalle.

Toistaiseksi on epäselvää, kuinka hyvin yksi annos suojaa virusta vastaan.

Sitäkin vasta tutkitaan.

Kun Suomen rokotusstrategia perustuu rokotteiden saatavuuteen, on ihmeellistä, että jakotavasta pidetään edelleen kiinni, vaikka rokotteita ei saada tarpeeksi.

Eri kunnat ja sairaanhoitopiirit etenevät eri tahtiin (IS 17.2.). Kuntien väkilukuun suhteutettuna vilkkaimmin on rokotettu Ahvenanmaalla ja Lapissa. Jos taas rokotetahtia verrataan tartuntojen määrään, nähdään, että listan kärkikunnissa on vähän tartuntoja – jopa ei yhtään.

Rokoteniukkuuden jakaminen ja tasapuolisuuden noudattaminen ovat aiheuttaneet sen, että rokotetta on tarjolla siellä, missä on vähiten tartuntoja eikä siellä, missä tartunnat ovat ongelma ja kansa joutuu elämään rajoitustoimien vankina.

Lue lisää: Koronarokotukset ovat jakautuneet Suomessa hyvin epätasaisesti, katso oman kotikuntasi tilanne – THL:n asiantuntija kertoo, mistä rajut erot johtuvat

Rokotusstrategian muuttamistakin on vaadittu.

Viimeksi asiaan puuttui (HS 17.2.) kaksi professoria: Mika Kortelainen ja Topi Miettinen. Heidän esittelemänsä empiirisen analyysin perusteella voi päätyä näkemykseen, että esimerkiksi suurten kaupunkien miespuoliset linja-autonkuljettajat olisi rokotettava ennen maaseudun naispuolisia maatalousyrittäjiä.

Tällainen tilastollinen päättely voi vaikuttaa syrjivältä, mutta sen avulla saatetaan välttää vakavia sairastumisia ja jopa kuolemia, professorit korostavat.

Rokotusstrategia pitää nyt kiireesti suhteuttaa rokotemääriin sekä siirtyä rokottamaan siellä, missä on tartuntoja ja missä koronakriisi jyllää pahiten. Keskiviikon karut tartuntaluvut ennakoivat epidemian kiihtymistä.

Kutsutaan muutosta vaikka rokotusstrategian hienosäädöksi.

Nimellä ei ole väliä kunhan se tehdään – ja perustellaan kansalaisille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?