Pääkirjoitus: Jännitteet pohjoisessa kiristyvät – Venäjä teki ydinaseoppiinsa huolestuttavan muutoksen

Arktisen alueen merkityksen kasvu näkyy Venäjän varustautumisessa; Pohjoismaiden puolustusyhteistyölle on selkeät tavoitteet, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Venäjä kehittää arktiseen toimintaan kykeneviä joukkojaan. Kuvassa venäläissotilas Kotelnyin saarella Siperian pohjoispuolella.

12.2.2021 21:00

Ilmastonmuutoksen edetessä pohjoisnapaa ympäröivät merialueet pysyvät yhä suuremman osan vuodesta jäättöminä. Se avaa alueen merireittien ja luonnonvarojen käytölle aivan uusia näkymiä. Arktisen alueen strateginen merkitys kasvaa.

Venäjä varustautuu ja kehittää puolustustaan arktisella alueella, eikä se ole jäänyt huomaamatta lännessä. Norja on huolissaan itänaapurinsa voiman kasvusta pohjoisilla vesillä. Tämä huoli tulee selkeästi esille Norjan tiedustelupalvelun ja turvallisuuspoliisi PST:n 8. helmikuuta julkaisemassa vuosiraportissa maan turvallisuusuhkista.

Raportti kertoo muun muassa, että Venäjä on avannut uuden lentotukikohdan Frans Joosefin maalle ja sijoittanut MiG-31-hävittäjien päivystys­osaston Novaja Zemljan eteläosaan. Pohjoinen laivasto puolestaan on saanut vastuulleen uuden, oman sotilaspiirin. Organisaatiouudistus astui voimaan vuoden alussa.

Venäjä testaa Pohjoisen laivaston alueella kahta uutta ydinkäyttöistä asejärjestelmää: Poseidonia ja Burevestnikiä. Edellistä kuvataan autonomisesti toimivaksi ja vaikeasti havaittavaksi sukelluslaitteeksi, jonka kärjessä on voimakas ydinräjähde. Jälkimmäinen on risteilyohjus, jonka kantomatka on käytännössä rajaton. Molempien kehitys on vasta alussa, eikä niiden operatiiviseen käyttöön liittyvistä suunnitelmista ole tietoja.

Norjalaisraportti varoittaa, että ydinkäyttöisten aseiden kokeisiin sisältyy vakavia riskejä. Burevestnikin moottorin testissä sattui vuonna 2019 onnettomuus, joka surmasi viisi ihmistä ja aiheutti säteilyvuodon.

Moskovassa arktisen alueen puolustuspoliittista kehitystä katsotaan tietenkin Venäjän turvallisuuden näkökulmasta. Venäjä pitää omia toimiaan vastauksena puolustusliitto Naton läsnäolon lisääntymiseen pohjoisilla alueilla. Venäläislähteiden mukaan Nato on tehostanut partiointi- ja tiedustelutoimintaansa ja simuloinut harjoituksissa hyökkäyksiä Venäjän kohteisiin.

Venäjä laskee myös, että Nato on kehittänyt kykyjään tuhota Venäjän strategisia asejärjestelmiä nopeissa, tavanomaisin asein, avaruusasein tai kybersodankäynnin keinoin tehtävissä iskuissa. Tämä on saanut Venäjän tekemään uuden linjauksen ydinaseoppiinsa, varoittaa norjalaisraportti. Sen mukaan Venäjä varautuu konfliktin sattuessa ottamaan ydinaseet käyttöön ensimmäisenä, jos se katsoo jäävänsä tappiolle sodassa Natoa vastaan.

”Venäjä ei ole asettanut itselleen rajoituksia, jotka estäisivät (ydinaseiden) ensi-iskun”, raportissa lukee.

 Yhdysvallat sijoittaa Norjaan lähiviikkoina neljä strategista B-1B-pommitus-konetta.

Arktisen alueen merkityksen kasvu vaikuttaa kaikkiin Pohjoismaihin. Rivit tiivistyvät: Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat viime vuonna aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä. Tavoitteena on luoda kyky yhteisiin operaatioihin sekä rauhan että sodan aikana.

Aiejulistus ei sido osapuolia. Se kertoo kuitenkin siitä, että Skandinavian pohjoisosan puolustusta tarkastellaan entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena, valtakunnanrajoista riippumatta.

Yhteistyön tiivistyminen on osa loogista kehityskulkua. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komento- ja viestijärjestelmiä on jo pitkään sovitettu yhteisiin Nato-standardeihin, ja säännölliset harjoitukset kehittävät taitoja toimia yhdessä.

Venäjä puolestaan ei katso hyvällä sitä, että Suomi ja Ruotsi lähentyvät Natoa.

Jännitteet kiristyvät entisestään tänä vuonna. Yhdysvallat sijoittaa Norjaan lähiviikkoina neljä strategista B-1B-pommituskonetta, ja Venäjä varmasti vastaa siirtoon jollakin tavalla. Syyskuussa Venäjä pitää suuren Zapad 2021 -sotaharjoituksen. Pohjoisen laivaston yksiköt ovat siinä avainroolissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?