Pääkirjoitus: Kuntavaalien siirtämistä kannattaa pohtia vakavasti, mutta päätös asiasta pitää tehdä pikapuoliin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kuntavaalien siirtämistä kannattaa pohtia vakavasti, mutta päätös asiasta pitää tehdä pikapuoliin

Jos huhtikuun kuntavaaleja päätetään siirtää koronapandemian takia, päätös kannattaa tehdä pikaisesti. Perusteluja vaalien siirtämiseksi on paljon.

Viimeksi kuntavaaleissa aktiivisuus jäi 58,9 prosenttiin. Koronapandemian aikana pelkona on, että alle puolet äänioikeutetuista saapuu uurnille.

9.2. 21:00

Kuntavaalistartteja pidetään täyttä häkää ja varsinainen vaalitaistelu on käynnistymässä. Samaan aikaan koronatilanteen parantumista saadaan odottaa. Tiedot leviävistä, uusista virusmuunnoksista ovat hälyttäviä. Myös rokoteaikataulu on venymässä sellaiseksi, että 18. huhtikuuta järjestettävien kuntavaalien siirtämistä kannattaa harkita vakavasti uudelleen. Nyt alkaa olla viimeiset hetket.

Kyse ei ole pelkästä juhlapuheretoriikasta, kun kuntavaaleja kuvaillaan Suomen demokratian kivijalaksi. Se tarkoittaa sitä, että myös äänestysprosentin on oltava riittävän korkea, vaikka sen suhteen on ollut aina toivomisen varaa. Viimeksikin äänestysprosentti oli matala, vain 58,9 prosenttia kansalaisista kävi äänestämässä. Mitä jos äänestysinto laskee jopa alle 50 prosentin? Se herättäisi jälkipyykin vaalituloksen oikeudellisuudesta. Syystäkin on huomautettu, että sellainen tilanne olisi demokratian irvikuva.

Huolestuttavia vaaleihin liittyviä kysymyksiä on paljon. Yksi on vaalikamppailu itsessään. Puolueet ja ehdokkaat eivät pääse toreille tai kaduille kansaa tapaamaan, vaalitilaisuudet ovat koronapannassa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaalitaistelu siirtyy pitkälti sosiaaliseen mediaan. Siellä eniten näkyvyyttä saanevat populistisimmat ehdokkaat taustajoukkoineen. Jos kuntavaalikamppailu käydään lähinnä somessa, sitä voi ennakoida myös likaiseksi.

Ikäihmiset ovat olleet kuntavaaleissakin aktiivisimpia äänestäjiä. Mutta miten nyt? Koronatilanne pelottaa eniten riskiryhmään kuuluvia vanhoja ihmisiä. Myös kotiäänestyksen järjestäminen saattaa olla vaikeaa. Kuinka monta kansalaista on karanteenissa vaalien aikaan? Mistä löytyy tarvittava määrä vaalityöntekijöitä?

Puolueiden ehdokaslistat on jätettävä kuukauden kuluttua maaliskuun 9. päivään mennessä. Ennakkoäänestys alkaa 7. huhtikuuta. Puolueet ovat toistaiseksi pitäneet kiinni, että vaalit järjestetään ajallaan. Tämän linjasivat muun muassa viiden suurimman puolueen puheenjohtajat Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä 12. tammikuuta, vaikka oikeusministeriön virkamiehet olivat esittäneet vaalien siirtämistä. Nyt asiaa kannattaa harkita uudestaan, ettei sitä tarvitse tehdä hätäisesti juuri ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Kuntavaalien pitämiselle ajallaan on toki myös perusteensa. Osa ehdokkaista on aloittanut jo kampanjoinnin, eikä kukaan voi varmaksi sanoa, onko syksyllä tilanne parempi. Yleisesti vaalien siirtelyä kannattaa varoa.

Suomella on legendaarinen vaalimaine, kun se järjesti eduskuntavaalit maaliskuussa 1945, vaikka Euroopassa toinen maailmasota jatkui ja Suomessakin oli Lapin sota vielä kesken. Silloin tarvittiin eduskuntaan uusia kasvoja, mutta kuntavaalien siirtäminen nyt tuskin olisi suuri ongelma. Myös sosiaaliturvauudistuksen sisältö saattaisi olla selvillä syksyyn mennessä, joten yksi vaihtoehto voisi olla myös ensi vuodelle kaavailtujen maakuntavaalien ja kuntavaalien yhdistäminen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?