Pääkirjoitus: Hoida luontoa kuin omaa lompakkoasi – se on arvokasta pääomaa - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Hoida luontoa kuin omaa lompakkoasi – se on arvokasta pääomaa

Tuoreen raportin mukaan luonnon monimuotoisuutta kannattaa varjella, sillä sen katoaminen käy hyvin kalliiksi.

Uhanalaisten lajien suojelu on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Naali eli napakettu on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi.­

4.2. 21:00

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä on taloudellista hyötyä, luontokadon jatkuminen puolestaan on raskas taloudellinen taakka. Ihmiskunta ja globaali talousjärjestelmä ovat erottamattomassa yhteydessä luontoon, ja molempien menestys on täysin riippuvainen luonnon hyvinvoinnista.

Nämä ajatukset ovat Cambridgen yliopiston arvostetun taloustieteilijän Sir Partja Dasguptan kynästä. Yliopisto julkaisi 2. helmikuuta Dasguptan johdolla laaditun raportin luonnon monimuotoisuudesta. Yli 600-sivuisen raportin otsikko on The Economics of Biodiversity – The Dasgupta Review (suom. Luonnon monimuotoisuuden taloustiede).

Dasguptan varoitukset luontokadon seurauksista eivät sinänsä ole uusia. Laaja tutkimus selvitti viime vuonna, että kiihtyvä sukupuuttoaalto uhkaa ruokkia itse itseään. Silloin lajien katoaminen johtaa muiden, niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevien lajien sukupuuttoon. Taloustieteilijänä Dasgupta osuu kipukohtaan, johon pistäminen toivottavasti muuttaa ajattelua ja pakottaa ottamaan varoitukset vakavasti: valtioiden rahakirstuun ja kansalaisten lompakkoon. Mitä hitaammin suunta muuttuu, sitä kalliimmaksi se käy, sekä makro- että mikrotasolla.

Suojelun tarve ei liity ainoastaan pahimpiin esimerkkeihin, kuten sademetsien järkyttävään tuhoamiseen ja koralliriuttojen kuolemaan lämpenevissä merissä. Myös Suomessa luonnon monimuotoisuus on edelleen heikentynyt, käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen viime syksynä julkaisemasta raportista. Toimet monimuotoisuuden säilyttämiseksi eivät raportin mukaan ole olleet kovin tehokkaita.

 Mitä hitaammin suunta muuttuu, sitä kalliimmaksi se käy, sekä makro- että mikrotasolla.

Keinoja ja tietoa luontokadon hillitsemiseen toki on, ja kehityssuuntaa voidaan kääntää kestävämpään suuntaan. Dasguptan raportti antaa siihen tärkeitä ajatuksellisia lähtökohtia. On hyvä ymmärtää, että luonnon suojeleminen on halvempaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Tarve suojella monimuotoisuutta ei saisi enää jäädä muiden tavoitteiden jalkoihin, kun tehdään päätöksiä muun muassa maan- ja vesienkäytöstä, ruoantuotannosta ja luonnonvarojen hyödyntämisestä.

Suomalaiset asuvat lähempänä luontoa kuin naapurinsa monissa muissa Euroopan maissa. Metsät, suot, sisävedet, rannikot, saaristot ja tunturit ovat lähellä suomalaisten sydäntä – niillä on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnille. Jotta voimme tulevaisuudessakin virkistäytyä luonnossa ja käyttää muita niin sanottuja ekosysteemipalveluita, on luontokadon pysäyttäminen välttämätöntä.

Dasgupta kehottaa hoitamaan luontoa yhtä hyvin kuin mitä tahansa muuta omaisuutta. Pääoman arvon säilyttäminen ja riskien minimointi on järkevää politiikkaa. Salkunhoitajia olemme me kaikki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?