Pääkirjoitus: Vladimir Putinin Venäjä voi olla taitekohdassa – kukaan ei halua sekasortoista ydinasevaltiota naapurikseen - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Vladimir Putinin Venäjä voi olla taitekohdassa – kukaan ei halua sekasortoista ydinasevaltiota naapurikseen

Lähitulevaisuus näyttää, mihin suuntaan Venäjän tilanne kehittyy: tiukempi kuri vai demokratia?

Poliisi käytti kovia otteita tukahduttaakseen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita tukevia mielenosoituksia sunnuntaina Pietarissa.­

3.2. 21:00

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin saama reilut 2,5 vuoden vankeustuomio tyrmistyttää maailmalla. Demokratiaan uskovien ihmisten silmissä hänen tarinansa näyttää pahalta. Myrkkyiskun uhri, toipuminen Saksassa, paluu Venäjälle, tyrmään ja sieltä oikeuteen ja nyt – vankileirille. Näytösoikeudenkäynti peitti alleen sen, että Navalnyin suurin ”rikos” on vastustaa presidentti Vladimir Putinin valtaa ja hänen kaikkialle ulottuvaa valtakoneistoaan.

Tätä on vaikea ymmärtää länsimaissa, vaikka Venäjä ja sen edeltäjä Neuvostoliitto eivät ole demokraattisten oikeuksien mallimaita, päinvastoin.

Neuvostoliitto hajosi kolme vuosikymmentä sitten omaan mahdottomuuteensa.

Kommunistien valtiojohtoinen talous sakkasi, ja laajan neuvostomaan eri kansallisuudet alkoivat itsenäistyä. Tuhkasta nousi Venäjä, joka alun kaaoksen jälkeen alkoi haikailla takaisin Neuvostoliiton mahtiaikoihin. Putinin politiikan kärki on ollut Venäjän palauttaminen kansainvälisen politiikan tasavertaiseksi toimijaksi, jota kuunnellaan kaikissa pöydissä.

Kansa pidetään tiukasti otteessa, soraäänet vaiennetaan ja propagandassa luodaan kuvaa Venäjästä maana ulkoisten uhkien keskellä.

Navalnyin tapausta pidetään virallisessa jargonissa muiden maiden yrityksenä puuttua Venäjän sisäisiin asioihin. Venäjän oma toiminta Krimin valtauksineen sekä kyberiskuineen herättää vanhan sananlaskun eloon: pata kattilaa soimaa.

Presidentti Sauli Niinistö otti Venäjän tilanteen ja Navalnyin tapauksen esille valtiopäivien avajaispuheessaan keskiviikkona.

Niinistö muistutti, että Venäjän viimeaikaiset tapahtumat on tuomittu moneen kertaan, niin Suomessa kuin Euroopassa. Mutta yksisuuntaiset julistukset eivät yksin riitä.

On myös haettava keinoja, joilla toivottua muutosta saadaan aikaan, Niinistö sanoi.

Navalnyita kannattavien mielenosoittajien silmitön pieksäminen tv-kameroiden edessä kertoo siitä, että Putinin valtakoneisto on nyt uuden totuuden edessä. Uhka tulee suoraan tyytymättömän kansan syvistä riveistä.

Kansallissankarin viittaa olkapäilleen sovitteleva Navalnyi voi olla venttiili, jonka kautta laajalle levinnyt kyllästyminen purkautuu. On selvää, että Venäjällä ollaan nyt eräänlaisessa taitekohdassa, jota Suomessa on syytä seurata tarkalla silmällä.

Lähteekö demokratiakehitys käyntiin vai tiukentuuko Putinin valtakoneiston ote ja kuri?

Toivottavaa olisi, että demokratiakehitys etenisi – edes pienin askelin – uskottavien vaalien, opposition oikeuksien ja sananvapauden kautta. Tätä kehitystä Suomessakin on tuettava, ja tähän Niinistö viittasikin puheessaan.

Suomelle asia on myös hankala.

Venäjän historiassa poliittiset mullistukset ja yhteiskunnallinen sekasorto ovat tuttuja, mutta väkivaltaiseen kaaokseen ajautuvaa ydinasevaltiota tuskin kukaan haluaa naapurikseen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?