Pääkirjoitus: Rokotesota vain pahentaisi koronakriisiä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Rokotesota vain pahentaisi koronakriisiä

EU:n on parannettava koronarokottamisen tahtia, mutta se on tehtävä omaa toimintaa tehostamalla eikä rokotesotaa lietsomalla.

1.2. 21:00

Koronakriisi päättyy, kunhan kyllin suuri osa kansalaisista on saanut rokotteen. Sitä odottaessa hermot kiristyvät ja turhien takaiskujen riski kasvaa.

Meillä koronaväsymys on alkanut näkyä esimerkiksi rajoituksia rikkovina koronabileinä ja suosituksia koettelevina baari-iltoina. Muualla on nähty suoranaista rajoitusraivoa, niin kuin kävi koronarajoituksia vastustaneissa katumellakoissa Hollannin ja Itävallan kaupungeissa.

Koronaväsymystä ilmenee baareja ja kadunkulmia suuremmillakin foorumeilla, sillä tunnelmat ovat kiristyneet paitsi EU-maiden ja EU-komission myös EU:n ja lääkeyhtiöiden välillä.

Hermoja kiristää kaikkien maiden kova kiire saada koronakriisi rokotteiden avulla päätökseen ja yhtä kova pula rokotteista.

Loppuvuoden toiveikkaista rokoteodotuksista on jo siirrytty viivytysten kautta pettymykseen – ja syyttelyyn.

Hermot ovat erityisen kireällä EU-maissa, sillä EU ei saakaan sitä määrää ja tahtia rokotteita kuin odotusten mukaan piti – eikä sitä tahtia kuin Yhdysvallat ja Britannia ovat saaneet.

EU-maat syyttävät EU-komissiota tilausten tyrimisestä, ja komissio syyttää lääkevalmistajia sopimusten pettämisestä.

Kaksi suurta valmistajaa, AstraZeneca ja Moderna, ovat ilmoittaneet tuotantotavoitteidensa viivästyksistä mutta kiistäneet rikkoneensa sopimuksia.

Viivästykset ovat selkeä syy pettymyksiin – mutta samalla osoitus aidoista tuotannon haasteista.

Lääketeollisuuden maailmanlaajuinen rokotetuotanto kaikkien tautien torjumiseksi oli ennen koronakriisiä viitisen miljardia rokoteannosta vuodessa, mutta nyt valmistajat tavoittelevat pelkästään koronarokotteille noin 11 miljardin rokoteannoksen vuosituotantoa.

Tavoite on yhtä kunnianhimoinen kuin rokotteiden tutkimusprojektit olivat. Mutta tavoitteet ovat myös mahdollisia – niin kuin rokotteita alle vuodessa valmiiksi kehittäneet tutkimushankkeet olivat.

Tuotantotavoitteiden toteutumista edistäisi, jos EU ohjaisi poliittista painettaan rokotetuotantoa viivyttävien rajoitteiden, kuten raaka-aine-, väline- ja henkilöstöpulan, helpottamiseen – eikä riitelyyn ja rokotekisan kärjistämiseen rokotesodaksi.

EU on uhannut tarvittaessa rajoittavansa koronarokotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle, elleivät EU:n tilaukset ala täyttyä.

EU:n on toki pidettävä puolensa, mutta rokoterajojen sulkeminen olisi EU:n laukaus omaan jalkaan. Se tuskin lisäisi rokotteiden tuotantoa tai toimituksia EU:ssa, mutta se voisi ajaa tuotantoa EU:n ulkopuolelle ja lisätä toimituksia muille kuin EU:lle.

Rokotepulan "ratkominen" tuotantoa häiritsemällä olisi yhtä hölmöä kuin koronarajoitusten vastustaminen niitä rikkomalla – ja epidemiaa voimistamalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?