Pääkirjoitus: Putinin Venäjälle tiukka vaatimus Suomesta – Marin ja Niinistö pyyhkivät YYA-nöyristelyn murusia idänsuhteiden pöydältä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Putinin Venäjälle tiukka vaatimus Suomesta – Marin ja Niinistö pyyhkivät YYA-nöyristelyn murusia idänsuhteiden pöydältä

Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kohtalo sekoittaa kansainvälisen politiikan totuttuja kuvioita Suomessakin.

18.1. 21:00

Oppositiojohtaja Aleksei Nalvalnyi palasi sunnuntaina Moskovaan Berliinistä, jossa hän oli saanut hoitoa elokuisen myrkytysyrityksen jäljiltä.

Hyvävoimaisen, karismaattisen, sanavalmiin ja kieltämättä rohkean Navalnyin paluu oli mediatapahtuma vailla vertaa.

Lentokentällä tungeksi oppositiojohtajan kannattajia, mediaväkeä ja tietysti myös poliiseja. Poliisit veivätkin Navalnyin putkaan. Pidättämisestä nousi kansainvälinen myrsky, ja Navalnyin vapauttamista vaadittiin laajalti – myös Suomessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vaati Aleksei Navalnyin vapauttamista.­

Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja presidentti Sauli Niinistön peräjälkeen antamat lausunnot olivat yksiselitteisiä: Navalnyi on vapautettava heti tai mahdollisimman nopeasti. Niinistö sanoi Helsingin Sanomissa, että hän aikoo puhua asiasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimessa heti, kun sellainen mahdollisuus järjestyy.

Tämäkin on uutta.

Puheluista ja varsinkaan niiden sisällöistä ei ole normaalisti kerrottu tällä tavalla julkisuuteen etukäteen.

Lue lisää: Marin tuomitsi Venäjän kovasanaisesti – Haavisto odottaa EU:n yhteistä kantaa Navalnyin pidätyksestä

Yleensä Venäjän tekemisiä on Suomen valtiojohdosta kommentoitu diplomaattisen varovaisesti tyyliin ”tilanne vaatii riippumatonta selvitystä”.

Kun kovempaa linjaa on haettu, Suomen ulkopoliittinen johto on hakeutunut Euroopan unionin yhteisen linjan taakse; oli sitten kyse julkilausumasta tai pakotepolitiikasta. Presidentti Niinistö on korostanut, että Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa Venäjä-politiikan linjauksissa. Nyt EU liikkui Suomen valtiojohdonkin mielestä liian hitaasti Navalnyin asiassa, ja Suomi päätti toimia.

Saman toimintalinjan omaksuivat myös Baltian EU-maat Viro, Latvia ja Liettua, jotka vaativat Navalnyin vapauttamista jo sunnuntaina. Myös EU sai yhteisen vapauttamista vaativan linjauksen aikaiseksi maanantain aikana. Kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta Navalnyi vangittiin 30 vuorokaudeksi.

Presidentti Sauli Niinistö aikoo keskustella Aleksei Navalnyista presidentti Vladimir Putinin kanssa­

Suomen suoraselkäinen toiminta ansaitsee kiitokset.

Mikään muu toimintatapa kuin selkeä ja tiukka Venäjän toimien paheksunta ei tule kysymykseen. Oppositiojohtajan kohtelu Venäjällä sotii kaikkia demokratian pelisääntöjä vastaan, ja se on kerrottava suoraan silläkin uhalla, että Suomen geopoliittinen asema Venäjän naapurina houkuttaa varovaisuuteen.

Hyvät suhteet kestävät myös kritiikin. Presidentti Niinistöllä on mutkaton suhde presidentti Putiniin, ja molemmat johtajat voivat keskustella ajankohtaisista asioista avoimesti.

Suomi on ajanut ulkopolitiikassaan kaksilla rattailla.

Toisaalta vaalitaan ja syvennetään sotilaallista ja poliittista yhteistyötä lännen kanssa, mutta toisaalta pidetään puhevälit kunnossa itään, Venäjälle. Kansainvälisessä politiikassa tapahtuu moninapaistumista suurvaltojen ympärille, ja entistä useammin pieniltä mailta kysytään kenen joukoissa seisot.

Onko maanantainen Suomen kovasanainen kannanotto Venäjästä pidempi sivuaskel lännen ja ehkä jopa sotilasliitto Naton suuntaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Sitä on vielä vaikea sanoa.

Joka tapauksessa Neuvostoliiton aikaisen YYA-nöyristelyn ja suomettumisen murusia pyyhittiin pöydältä vähemmäksi – reippaalla kädellä.

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin paluu Moskovaan oli mediatapahtuma vailla vertaa.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?