Pääkirjoitus: Sinisilmäisyyteen tai naiiviuteen ei ole varaa – terrorismilait on saatava ajan tasalle - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Sinisilmäisyyteen tai naiiviuteen ei ole varaa – terrorismilait on saatava ajan tasalle

Suomen on saatava terrorismilait ajan tasalle ja vastaamaan verrokkimaiden lainsäädäntöä. Sinisilmäisyyteen ei nykyisessä maailmantilanteessa ole varaa.

Suomen nykyinen terrorismilainsäädäntö ja sen vertailu muihin maihin panee kysymään, onko Suomi liian sinisilmäinen.

17.1.2021 21:00

Kun ulkoministeriö palautti al-Holin leiriltä Syyriasta joulun alla lapsia äiteineen, kiihtyi jälleen keskustelu, onko Suomen terrorismilainsäädäntö ajan tasalla. Vertailu esimerkiksi naapurimaihin paljastaa, ettei ole. Parhaillaan valmistellaan myös sisäisen turvallisuuden selontekoa, joten asia ei pääse hautautumaan. Suomessa esimerkiksi terroristijärjestöön kuuluminen ei ole rikos. Lait onkin saatava verrokkimaiden tasolle, kun niitä uudistetaan.

Suojelupoliisissa lista seurattavista kohdehenkilöistä kasvaa. Nyt heitä on vajaat neljäsataa. Tilanne on kansalaisten kannalta outo, kun valtakunnansyyttäjä ja Supo ovat asian suhteen eri linjoilla ja Keskusrikospoliisi (KRP) joutuu taiteilemaan välissä. Ulkomaihin kohdistuneen rikostutkinnan aloittamisesta päättää valtakunnansyyttäjä, jonka mielipide painaa myös kotimaisissa tapauksissa.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo Helsingin Sanomissa (HS 16. 1.), ettei lainsäädäntö ole pysynyt nykytilanteen perässä. Hän kertoo Suomeen palanneesta vierastaistelijasta, josta ei täällä aloitettu esitutkintaa, mutta kun henkilö meni ”hyvinkin Suomeen vertailukelpoiseen” maahan, hän sai samojen tietojen pohjalta neljän vuoden vankeustuomion. Tämä toinen maa lienee Tanska.

– Terrorismitorjunnan rikosvastuun ketju ei toteudu sillä tavalla kuin tilanteen muutos mielestämme edellyttäisi, Pelttari tiivistää.

Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio, jonka mukaan terrorismilainsäädäntöä on tiukennettava (HS 17. 1.). Hänen mukaansa esimerkiksi terroristijärjestö Isisin koulutukseen osallistumisesta tulisi tehdä rangaistavaa.

Tältäkin osin nykytilanne on outo. Lainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten tulee osoittaa konkreettinen rikos, jota epäilty valmistelee. Tämän takia esimerkiksi KRP lopetti – keskusteltuaan syyttäjän kanssa – tutkimuksen Syyriasta saapuneesta henkilöstä, joka oli videolta tunnistettu yhdeksi osallistujaksi Isisin aseelliseen koulutukseen. Tutkinta lopetettiin, koska koulutuksen tarkoituksena oli vain ylläpitää valmiutta tarpeen tullen tehdä rikos. Mutta kun rikosta ei voida konkretisoida, ei voida syyttääkään. Tosin Nuotion mukaan nykylainkin perusteella henkilön olisi voinut karkottaa. Käytäntö herättääkin hämmästystä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti uudenvuodenpuheessaan asiaan liittyvän sinisilmäisyyden vaaroista. Niinistön tulkittiin viitanneen siihen, ettei Suomessa jouduttaisi muun muassa Ruotsin tapaan tunnustamaan, että olemme politiikassamme olleet naiiveja.

Kun lainsäädäntöä muutetaan, se herättää taatusti kovaakin keskustelua. Jatkoa ajatellen on mielenkiintoista seurata, miten esimerkiksi Isisin riveissä toimineisiin uskonoppineisiin eli imaameihin suhtaudutaan. Myös muuhun, esimerkiksi poliittisten ääriliikkeiden terroriin on syytä varautua.

Artikkelia oikaistu 18.1. klo 11.35. Presidentti Sauli Niinistö ei viitannut terrorismilainsäädäntöä käsitelleessä uudenvuodenpuheessaan suoraan Ruotsiin. Hänen tulkittiin tarkoittaneen mm. Ruotsia, kun hän sanoi, että ”meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja”.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?