Suomalaiset odottavat toista koronakevättä herkissä ja hieman sekavissa tunnelmissa. Rokotukset covid-19-tautia vastaan ovat jo alkaneet, mutta rokotteita on tullut maahan vain hitaasti ja rokotustahti on ollut verkkainen.
Koronaviruksen uudet muunnokset herättävät suurta epävarmuutta. Ikävimpien arvioiden mukaan Britanniassa havaitusta, entistä herkemmin tarttuvasta variantista tulee vallitseva myös Suomessa. Silloin tartuntakäyrät voivat lähteä nousuun ennen kuin joukkorokotukset saadaan käyntiin.
Synkkiä pilviä kerääntyy samaan aikaan myös elinkeinoelämän horisonttiin. Viime keväänä voimaan tullut yritysten väliaikainen konkurssisuoja raukeaa tammikuun lopussa. Vielä ei ole varmaa, johtaako se laajaan konkurssiaaltoon. Jos näin käy, menetetään eniten työpaikkoja riskialoilla: majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä kulttuuri- ja viihdealalla.
Väliaikainen suoja rajoitti velkojien oikeutta hakea yrityksiä konkurssiin. Tilalle on tulossa uusi lakimuutos, joka antaa yrityksille lisäaikaa hoitaa velkansa. Tavallisesti konkurssiuhkaiset maksukehotukset pitää hoitaa viikossa, mutta maksuaika pitenee helmikuun alussa 30 päivään.
”30 päivääkin voi olla hyvin lyhyt aika tietyille toimialoille ja tietynlaisille yrityksille velkaneuvonnan ja rahoituksen hakemiseen”, kommentoi Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Taloussanomille maanantaina.
Konkurssisuoja raukeaa erittäin huonolla hetkellä, jos yli 30:n eri alojen asiantuntijan sunnuntaina julkaisema arvio uusien koronavirusmuunnosten nopeasta leviämisestä pitää paikkansa. Eroonkoronasta.fi-sivustolla julkaistun muistion mukaan Suomen on reagoitava nyt nopeasti ja varauduttava tukahduttamaan epidemia uusin raskain toimin, muun muassa alueellisin liikkumisrajoituksin.
”Rokotukset eivät ole avaamassa nopeaa tietä ulos epävarmuudesta.
Suomi on tähän mennessä noudattanut rajoitustoimia joustavasti säätelevää hybridistrategiaa ja onnistunut turvaamaan sen avulla terveydenhuollon kantokyvyn. Nyt ollaan jälleen perusasian äärellä. Terveys vai talous? Valtionjohdon ja viranomaisten on taas pakko tasapainoilla vaikeiden valintojen välillä.
Jos uusien virusmuunnosten nopea leviäminen pakottaa viranomaiset entistä kovempiin rajoituksiin, pysähtyvät yhteiskunnan pyörät ja taloudellinen toimeliaisuus samalla tavalla kuin viime keväänä. Se merkitsee nopeasti kasautuvia ongelmia jo muutenkin ahtaalle joutuneille riskialojen yrityksille. Niiden joukossa on tuhansia elinkelpoisia yrityksiä, jotka tarvitsevat siltaa maksuvaikeuksien yli.
Rokotukset eivät ole avaamassa nopeaa tietä ulos epävarmuudesta. Tässä tilanteessa on taas pakko hokea vanhaa mantraa. Ei lasketa suojausta, vaan jatketaan edelleen suositusten ja rajoitusten noudattamista. Mitä mallikelpoisemmin, sitä parempi.
