Pääkirjoitus: Vahvaa koronanyrkkiä olisi sittenkin tarvittu - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Vahvaa koronanyrkkiä olisi sittenkin tarvittu

Viranomaisten ja poliitikkojen hapuilu rokotteiden jakamisessa paljasti koronakriisin johtajuusvajeen, jälleen kerran.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) kertomassa koronatoimenpiteistä lokakuussa.­

6.1. 21:00

Suomi on selvinnyt vuoden kestäneestä koronapandemiasta toistaiseksi kohtuullisen vähin vaurioin.

Jos vertaa moneen muuhun maahan, tartunnat, sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä ja kuolemat ovat pysyneet maltillisella tasolla.

Terveydenhoitojärjestelmä toimii kestävästi, ja kansalaiset noudattavat pääsääntöisesti ohjeita ja rajoituksia.

Silti on syytä keskustella poliitikkojen ja viranomaisten toiminnasta.

Se näyttää, anteeksi vain, sekavalta.

Tyhjille lupauksille rakentunut rokotusohjelma ei ole omiaan muuttamaan tätä käsitystä. Rokotteen tuloon ladattiin valtavasti toiveita. Piikki raottaa porttia näkymään, jossa yhteiskunta voisi pikkuhiljaa palata jälleen lähes normaaliin elämään taloudessa ja ihmisten keskinäisessä kanssakäymisessä.

Ennen joulua vakuuteltiin, että Suomi saa Euroopan unionin yhteistilauksen kautta tarvittavan määrän rokotetta.

Viranomaiset arvioivat, että kesään mennessä valtaosa aikuisväestöstä olisi rokotettu: tauti alkaisi hiipua.

Arviot osoittautuivat vääriksi.

Todellisuus alkoi hahmottua tällä viikolla. Rokotetta ei tule tarpeeksi nopeasti tarvittavia määriä, Suomi on valtioiden keskinäisessä rokotusmäärävertailussa häntäpäässä ja koko rokoteohjelman läpivienti kestää – koko vuoden. Samaan aikaan viruksesta leviää uusi muunnos.

Lisäksi uhkana on pandemian kolmas aalto kevättalvella, tiukkoine rajoituksineen.

Rokotearvioiden haaksirikosta on helppo syyttää EU:ta.

Yhteistilaus osoittautui ongelmalliseksi, eikä kuljetuslogistiikka toimi. Suomi lähti mukaan – EU:n mallioppilaana – komission yhteiseen massatilaukseen. Saksa tilasi rokotetta yhteistilauksessa, mutta myös suoraan. Jälkikäteen on vaikea sanoa olisiko niin pitänyt Suomenkin tehdä ja olisiko oma hankinta edes onnistunut, mutta ehkä sitä olisi kuitenkin pitänyt yrittää.

Koronarokotukset alkoivat joulun jälkeen maanantaina Tampereella.­

EU:n kaiken kattava, byrokraattinen ja hidas hallintohimmeli sopii huonosti moniin asioihin, mutta erityisen huonosti se sopii pandemian hoitoon.

Samaa on pakko sanoa Suomesta.

Suomen koronakriisin hoito näyttää viranomaisten ja poliitikkojen oudolta valtavyyhdiltä, jossa toimijoita on paljon, mutta vastuunottajia vähän. Epäselviä ja ristiriitaisia lupauksia sekä ohjeita on riittänyt kevään maskitörttöilystä ja kakkosaaltoon varautumisesta aina viime päivien ylimitoitettuihin rokotelupauksiin saakka.

Viestejä tulee myös ministeriön, THL:n, virkamiesten, poliitikkojen ja ministereiden avustajien ristiriidoista sekä huonosta asioiden valmistelusta. Kulisseissa kuohuu.

Viime keväänä puhuttiin erityisestä koronanyrkistä, jolle koronapandemian hoito olisi keskitetty. Sitä esitti presidentti Sauli Niinistö. Viime päivien rokotekeskustelu vahvistaa käsitystä, että nyrkki olisi ollut paikallaan, nyt varsinkin kun ehdotusta vastustanut pääministeri Sanna Marinkin (sd) tyytyy esittämään toiveita rokotustahdin nopeuttamisesta.

Erityisnyrkkiä ei enää kannata kasata tähän pandemiaan, mutta seuraavaa varten se on syytä olla valmiina ja – harjoitettuna.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?