Pääkirjoitus: Nöyryytetystä Katri Kulmunista tuli terävä piikki nyky­keskustalle - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Nöyryytetystä Katri Kulmunista tuli terävä piikki nyky­keskustalle

Vanhoista hallitusohjelmalupauksista muistuttava ex-puheenjohtaja Katri Kulmuni on kiusallinen piikki nykykeskustassa, mikä ei helpota sen asemaa punavihreän hallituksen takuupuolueena. Tiistaina keskusta on lisäksi kiusallisen paikan edessä, jos se päätyy äänestämään perustuslakivaliokunnalta moitteet saaneen Pekka Haaviston (vihr) luottamuksen puolesta.

Keskustan johdosta syrjäytetty Katri Kulmuni muistuttaa puoluettaan, että luvatuista hallitusohjelmatavotteista ei saa tinkiä.­

14.12.2020 21:00

Suomen keskustan asema Sanna Marinin (sd) johtamassa punavihreässä hallituksessa on ollut vaikea alusta saakka. Hallituspohja lienee yksi suurimmista selittäjistä myös keskustan heikolle kannatukselle. Se ei ole noussut, vaikka puolue vaihtoi puheenjohtajansa syyskuussa, kun Annika Saarikko syrjäytti Oulun puoluekokouksessa Katri Kulmunin.

Ilta-Sanomien haastattelussa (IS 12.12.) Kulmuni ottaa ensimmäistä kertaa syrjäyttämisensä jälkeen varsinaisesti kantaa puolueensa asemaan hallituksessa. Sävy hallitusta ja omaa puoluetta kohtaan on kriittinen:

– Ainakin keskustan pitäisi pidättäytyä niissä tavoitteissa, mitä on asetettu. Eihän se niin voi olla, että koronan varjolla unohdetaan, että meillä oli todella isoja taloudellisia ongelmia jo ennen pandemiaa. Nyt eletään... tai vuosi on eletty pelkästään velkarahan jakamisella. Siitä on kyllä päästy sopuun, mutta talouden tervehdyttämisestä ei, Kulmuni muistuttaa.

Kulmunin puheet on keskustan sisällä paikoin ehditty jo leimata syrjäytetyn puheenjohtajan katkeraksi tilitykseksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Kulmuni kuului niihin harvoihin, jotka vastustivat puolueen osallistumista vaalitappion jälkeen Antti Rinteen (sd) luomaan punavihreään hallitukseen keväällä 2019. Keskusta on perustellut hallitukseen lähtöään sillä, että se sai hallitusneuvotteluissa kaikki tavoitteensa läpi. ”Yksitoista kymmenestä”, keskustassa leukailtiin hallitusneuvottelujen jälkeen.

Jo tuolloin moni epäili hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, joiden mukaan työllisyyden pitäisi nousta vaalikauden aikana 75 prosenttiin ja julkinen talous olisi tasapainossa 2023 normaalin talouskehityksen oloissa. Jokainen ymmärtää koronan vaikutukset ja siihen liittyvän velkaantumisen, mutta esimerkiksi työllisyyden parantamiseksi hallitus on saanut aikaan lähinnä puheita. Tästä Kulmunikin muistuttaa: ”Mitä niille talouden ongelmille on tehty, jotka oli jo ennen koronaa? Ei niille kovinkaan paljon ole tehty. On menty päin vastoin alaspäin.”

 Keskustalle nykyinen hallituspohja on kivulias kokemus.

Kulmuni on puheineen piikki nykykeskustan lihassa ja uutta myrkkyä keskustan kentälle, sillä vääristä puheistakaan häntä ei voi syyttää. Keskustalle nykyinen hallituspohja on kivulias kokemus. Yksi eniten arvostelua saanut asia on esimerkiksi turpeen verokohtelun tiukentaminen, minkä seuraukset kannetaan juuri keskustan kannatusalueilla.

Todella kiusalliseen asemaan keskusta joutuu ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) luottamuksen suhteen, josta eduskunta äänestää tiistaina. Haavisto selvisi perustuslakivaliokunnan moitteista ministerin muita korkeamman syytekynnyksen ansiosta, vaikka hän olikin rikkonut lakia. Pääministeri Sanna Marin ilmoitti viime viikolla, että Haavistolla on hallituspuolueiden johdon täysi tuki – siis myös keskustan ja Annika Saarikon. Perussuomalaiset on jättänyt Haaviston osalta epäluottamusesityksen. Jos keskusta äänestää lakia rikkoneen Haaviston luottamuksen puolesta, se on myrkkyä keskustan kenttäväelle – juuri kuntavaalien alla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?