Pääkirjoitus: Toivottavasti Linnassa kätellään taas ensi vuonna – kestävyyttä vaaditaan nyt sekä kansalta että poliitikoilta - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Toivottavasti Linnassa kätellään taas ensi vuonna – kestävyyttä vaaditaan nyt sekä kansalta että poliitikoilta

Tämän vuoden itsenäisyyspäivä jää monelle mieleen koronarajoitusten takia. Perinteisiä Linnan juhlia ei järjestetä. Itsenäisyyspäivän tilaisuudet menivät muutenkin uusiksi. Koronarokotus antaa aihetta kuitenkin optimismiin, että ensi vuonna Linnan juhlissa kätellään taas. Kestävyyttä vaaditaan nyt sekä kansalaisilta että poliitikoilta.

Kuva viime vuodelta: sotaveteraanit saapuivat linnan juhliin ensimmäisinä perinteen mukaisesti.

6.12.2020 13:00

Vuoden 2020 itsenäisyyspäivä jää historiaan koronaitsenäisyyspäivänä. Monelle siitä tulee sukupolvikokemus, joka muistetaan pitkään: ”Se” oli se Suomen 103 itsenäisyyspäivä, jolloin ei kätelty, eikä järjestetty perinteisiä Linnan juhlia. Juhlinta suositeltiin pidettäväksi perhepiirissä.

Joku saattaa tehdä nyt vertauksia jopa sotavuosiin. Ne olivat todellisia sukupolvikokemuksia, joita käydään perinteisesti ja syystä itsenäisyyspäivänä läpi vuosi vuodelta. Talvisodan aikana 81 vuotta sitten tasavallan presidentti Kyösti Kallio päätti, ettei presidentinlinnassa juhlita. Neuvostoliiton pommituslentojen aiheuttaman ilmavaaran takia ei juhlittu muuallakaan. Ulkoministeri Väinö Tanner tosin järjesti vastaanoton hotelli Kämpissä diplomaateille ja ulkomaalaisille lehtimiehille. Tilaisuuden tarkoitus oli osoittaa, että Suomen hallitus ei ole paennut maasta.

Sotien jälkeen itsenäisyyspäivän juhlat on peruttu kolme kertaa, muun muassa presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvi Kekkosen kuoleman takia. Televisioaikana Linnan juhlista on tullut kansallinen spektaakkeli, kun miljoonat katsojat seuraavat illan pukuloistoa. Siksi juhlien peruuntuminen on muistiin jäävä asia, vaikka juhlatunnelmaa tänä vuonna haettiin tilanteen edellyttämällä tavalla ja edellytyksillä – myös erikoislähetyksellä linnasta. Muutenkin itsenäisyyspäivän ohjelma meni koronan takia uusiksi. Esimerkiksi puolustusvoimien valtakunnallinen paraati Porissa jäi pitämättä.

Nyt päättäjä päättäjän jälkeen korostaa koronasisukkuutta. Itsenäisyyspäivästä ainakin vuodenvaihteeseen saakka kestävä sekä henkinen että fyysinen karanteeni vaatii voimaa, mutta juuri sotavuosiin verrattuna uhraukset ovat silti pieniä. Ilmassa on myös kasvavaa optimismia. Koronarokotus on tulossa Suomeenkin ilmeisesti jo tammikuussa. Testitulokset ovat olleet lupaavia.

Mutta kun poliittiset päättäjät vaativat kansalta koronakestävyyttä, saman toiveen voi esittää heille itselleen. Viime viikkoina nähty poliitikkojen keskinäinen syyttely ja käsien pesu eivät ole mistään kotoisin. Jos kansalta vaaditaan yhtenäisyyttä, sitä samaa vaaditaan nyt ennen muuta poliitikoilta.

Samaan kiinnitti huomiota tasavallan presidentti Sauli Niinistö STT:n itsenäisyyspäivähaastattelussa:

– Minusta ei ole koskaan hyvä, jos vakavan ongelman ilmetessä, niin kuin nyt korona, syntyy sellaista keskustelua, jossa tapahtuu keskinäistä moittimista. Nyt on syytä keskittyä siihen, että tuo torjuttaisiin, Niinistö sanoo.

Korona ei siis hevillä helpota, vaan pandemia jatkuu vielä pitkään. Tien päässä on kuitenkin valoa, ennen muuta juuri koronarokotteen ansiosta. Toivottavasti vuoden kuluttua ihmiset voivat jo kätellä toisiaan. Myös presidentinlinnassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?