Maailman katseet kääntyvät tällä viikolla Yhdysvaltoihin, jossa valitaan presidentti johtamaan talous- ja sotilasmahtia seuraavat neljä vuotta. Donald Trumpin ja Joe Bidenin mielenkiintoisesta ja tunteita herättävästä taistosta huolimatta myös Euroopassa tapahtuu – ja ei niin mukavia asioita.
Ranska on viime viikot ollut otsikoissa kahdesta syystä: hallitsemattomaksi levinneen koronaepidemian ja joidenkin muslimiemmistöisten valtioiden raivon takia.
Ranskassa koronaviruksen toinen aalto on yhtä raju tai ellei jopa rajumpi kuin ensimmäinen.
Nyt tauti on levinnyt koko maahan, ravintoloita suljetaan ja kaduilla on hiljaista ulkonaliikkumiskieltojen takia.
Lisäksi ranskalaisopettajan raa’asta veitsisurmasta lähti liikkeelle episodi, jossa muslimimaissa on rynnätty kaduille polttamaan Ranskan lippuja, polkemaan presidentti Emmanuel Macronin kuvia sekä boikotoimaan ranskalaisia tuotteita.
Macron otti tiukan linjan ääri-islamilaista uhkailua kohtaan.
Ranskassa voi sananvapauden nimissä piirtää pilakuvia profeetta Muhammedista. Jihadistinen väkivalta tai suoranainen terrorismi tuomitaan jyrkästi. Ranskan vallankumouksen (1789) kolme sanaa eli vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat edelleen voimassa – ja niitä puolustetaan tarvittaessa.
Macron yritti viikonloppuna liennyttää tulehtunutta tilannetta, huonolla menestyksellä.
Yksittäisiä, väkivaltaisia iskuja on ollut Lyonissa ja Nizzassa, ja Ranska on vaarassa ajautua terroristien maalitauluksi, kuten vuonna 2015 Pariisissa. Nyt puhutaan jo kertaalleen nitistetyn Isis-järjestön uudesta tulemisesta. Nizzan ja Lyonin iskuissa tekijät olivat yksittäisiä toimijoita, joiden taustalla ei välttämättä ole järjestäytynyttä solua.
Lyonin ampujan motiivi on epäselvä.
Eurooppa on pahassa välikädessä.
Potkuja tulee oikealta ja vasemmalta. Donald Trump on ajoittain haastanut Atlantin ylittävän liittolaisuuden mielekkyyden, Vladimir Putinin Venäjä ja Aasian jätti Kiina haastavat Eurooppaa jatkuvasti sekä taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa. Eurooppa on maanosien vertailussa nyt pahiten koronaviruksen kourissa.
Tähän kaikkeen ei enää olisi tarvittu muslimimaiden ja Ranskan välirikkoa.
Jotenkin Ranska on jäänyt yksin taistelemaan yksilön oikeuksien, sananvapauden ja muiden länsimaisen demokratian keskeisten periaatteiden puolesta. Euroopan on ollut vaikea esiintyä yhtenäisenä oikeastaan missään asiassa, ja tämäkään ei tee poikkeusta. Selvää on, että Ranskan asia on mitä suurimmassa määrin meidänkin asiamme, jos eurooppalaiset arvot ja mielipiteen vapaus halutaan pitää voimissaan.
Presidentti Sauli Niinistö sentään viestitti tukensa Ranskan presidentille.
Toivottavasti Suomen turvallisuuspolitiikan johdolla on pelimerkit selvillä, jos kriisi kärjistyy lisää ja Ranska pyytää EU-mailta jälleen sotilaallista tai muuta apua – EU:n yhteisen perussopimuksen perusteella.