Pääkirjoitus: Jussi Halla-aholle tarjolla kuntajytky – luvassa kiinnostavat kuntavaalit mutta iso muutos kärkkyy jo nurkan takana - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Jussi Halla-aholle tarjolla kuntajytky – luvassa kiinnostavat kuntavaalit mutta iso muutos kärkkyy jo nurkan takana

Pitkittyvä koronakriisi voi pahimmillaan järkyttää ei pelkästään talouden vaan myös demokratian perusteita, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Puolueet valmistautuvat täyttä häkää ensi kevään kuntavaaleihin.­

23.10. 21:00

Kokoomus oli viime kuntavaaleissa vuonna 2017 suurin puolue. Viimeaikaisten kannatusmittausten perusteella puheenjohtaja Petteri Orpolla on täysi työ uusia puolueensa ykköspaikka. Juuri nyt ei näytä hyvältä. Puolue on luisumassa kannatuskyselyissä väärään suuntaan, samalla kun oppositiokaveri perussuomalaiset hilaa itseään lähemmäksi pääministeri Sanna Marinin johtamaa Sdp:tä.

Perussuomalaisten ja Sdp:n kannatukset olivat Helsingin Sanomien tuoreessa gallupissa (21.10.) jo virhemarginaalin sisällä.

Vaalien taisteluparista ei ole epäilystä.

Ylimielisen ja enemmän tai vähemmän kyllästyneen näköinen Jussi Halla-aho kasvattaa puolueensa kannatusta, hitaasti mutta varmasti. Pitkittyvä koronakriisi ja tietynlainen tulevaisuuden näköalattomuus suosivat populistipuolueita kuten perussuomalaisia. Kun työpaikka lähtee alta tai lomautuslappu muuttuu irtisanomiseksi tai pienyrittäjältä loppuu bisnes, Halla-ahon ei tarvitse toitottaa pakolaisvihaansa, vähätellä ilmastonmuutosta tai potkia EU:ta. Uhkakuvat ovat lähellä ja tunnistettavia. Jos perussuomalaiset rynnivät maakuntakuntien valtuustoihin, syntyy Suomeen kahdeksi vuodeksi omituinen kahden kerroksen kuvio: valtakunnan politiikka on vihervasemmistolaista, mutta maakunnissa puhaltavat tuulet oikealta.

Mutta vaaleihin on kuusi kuukautta, ja se on politiikassa äärimmäisen pitkä aika.

Kaikkea voi vielä tapahtua. Neljä vuotta sitten perussuomalaiset oli kuntavaalien häviäjiä.

Sdp kiitää valovoimaisen tähtensä Sanna Marinin johdolla kannatusmittausten ykkösenä.

Marin itse on tällä hetkellä ylivoimaisesti Suomen suosituin poliitikko, ja se kannattelee koko puoluetta pitkälle, varsinkin kun muistetaan, että Marin on houkutellut Antti Rinteen karkottamat naisäänestäjät takaisin. Marin on varmasti vaalien äänikuningatar ja saattaa jopa haastaa Jan Vapaavuoren (kok) viime kuntavaalien käsittämättömän ennätyksen: lähes 30 000 ääntä. Eniten lirissä on vahva kuntapuolue keskusta, jonka pitäisi olla ärhäkkä perussuomalaisten takia, mutta pitää samalla hallitus kasassa, koska hallituksen ulkopuolella arki olisi vieläkin ankeampaa. Kannatuslukujen jämähtäminen kymmenen prosentin tuntumaan ei miellytä keskustakonkareita. Seppo Kääriäinen, Ossi Martikainen ja Pekka Perttula moittivat tuoreessa Kanava-lehdessä (7/2020) puoluetta linjattomuudesta – puolitoista kuukautta Annika Saarikon valinnan jälkeen. Vaikka puukko selkään -tyyli sopii suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin, täytyy ihmetellä iskun ajankohtaa ennen vaaleja.

Tutkimukset (Sitra 6.8.) vahvistavat käsitystä, että kansa on tyytymätöntä puolueisiin ja politiikka ei kiinnosta. Tiedot kuntakentältä kertovat, että ehdokkaita on vaikea saada. Puolueiden listoilla on vielä tilaa. Nykypäivän politiikka on raakaa peliä paikallistasollakin; sosiaalisessa mediassa tulee kuraa niskaan, valitusruljanssit ja tutkintapyynnöt sekä riidat ovat halvaannuttaneet monen valtuuston työskentelyn. Lisäksi useissa kunnissa kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden välit ovat tulehtuneet, puhutaan jopa työpaikkakiusaamisesta. Siksi ei ole ihme, että potentiaalinen kuntapoliitikko jää mieluummin sohvannurkkaan tuijottamaan tv:tä kuin viettäisi aikaansa paikallispolitiikassa torailemassa valtuustosalissa ja somessa.

Lisäksi puolueet eivät ole pystyneet uudistumaan, eivätkä löytämään uusia tapoja tavoittaa äänestäjiä höyryävien soppakanuunoiden ja tirisevien makkaroiden lisäksi.

Nuorison työttömyys, syrjäytyminen ja näköalattomuus ovat haasteita poliitikoille tulevaisuudessa. Nuorten ongelmat näkyvät vaaleissa passivoitumisena ja vaikuttamisen kanavoitumisena muualle kuin poliittisiin puolueisiin. Ääritapauksissa siellä on tarjolla pelottaviakin vaihtoehtoja, jopa väkivaltaa.

Siksi on enemmän kuin tarpeellista, että puolueet ovat hereillä juuri nyt yhteiskunnan rakenteellisista kipupisteistä. Niihin pitää puuttua ennen kuin on myöhäistä.

Pitkittyvä koronakriisi voi pahimmillaan järkyttää ei pelkästään talouden vaan myös demokratian perusteita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?