Pääkirjoitus: Masentaako etätyö, korona ja pimeys? Siihen tepsii Niilo Tarvajärven klassinen ohje - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Masentaako etätyö, korona ja pimeys? Siihen tepsii Niilo Tarvajärven klassinen ohje

Ruumiillisesti passivoiva etätyö ja liikuntaharrastuksille asetetut rajoitukset ovat tuhoisia sekä yksilölle että kansanterveydelle.

Jos työmatkaliikunta jää pois ja liikuntaharrastus pysähtyy rajoituksiin, seuraukset voivat olla sekä yksilön että kansanterveyden kannalta tuhoisia.­

21.10. 21:00

Ylös, ulos ja lenkille, yllytti Niilo Tarvajärvi suomalaisia suosituissa ohjelmissaan vuosikymmeniä sitten.

Kehotus ei ole koskaan ollut ajankohtaisempi kuin nyt. Noin miljoona suomalaista siirtyi keväällä etätyöhön koronavirusepidemian vuoksi, ja Yleisradion tekemän kyselyn mukaan puolet heistä halusi jatkaa työntekoa kotona myös epidemian mentyä ohi. Työelämän murros näyttää pysyvältä.

Koska etätyöläisen ei tarvitse avata ulko-ovea, uhkaa päivittäisen hyötyliikunnan määrä romahtaa. Työmatka-askeleet ja pyöräilykilometrit jäävät pois. Laiskimmillaan etätyöläinen liikkuu päivän aikana vain kirjoituspöytänsä äärestä jääkaapille ja takaisin.

Kun fyysisesti passivoivaan etätyöhön lisätään vielä ankarat liikuntaharrastusten rajoitukset, voi edessä olla kansanterveydellinen katastrofi. Se tulee näkyviin vasta vuosien kuluttua.

UKK-instituutin johtajan, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin mukaan olennaista on, kykeneekö ihminen kompensoimaan rajoitusten aiheuttaman liikuntavajeen.

– Häviäjät ovat niitä, jotka eivät ymmärrä, kuinka suuri on muutos, kun et ota askeleita esimerkiksi töihin ja ruokakin tulee tilattuna kotiin. Painoa kertyy sekä tulee terveysmurheita, kuten verenpaineen nousua ja muita perinteisiä kansansairauksia, Vasankari sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa (IS 21.10.).

Liikkumattomuuden terveyshaitoista ja kustannuksista on paljon tutkimusta. Valtioneuvoston kanslian kaksi vuotta sitten teettämän selvityksen mukaan liian vähäinen fyysinen aktiivisuus, huono kunto ja runsas paikallaanolo ovat suoraan yhteydessä kroonisiin kansansairauksiin, jotka käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. Terveydenhuollon kustannuksista ja tuottavuuden menetyksistä kertyvä lasku nousee vuosittain 3,2–7,5 miljardiin euroon, selvityksessä arvioitiin. Laskelma on tehty ennen koronaa.

 Liikunta torjuu sekä sairautta että synkkyyttä, ja nykyiset liikuntasuositukset ovat loppujen lopuksi varsin kohtuullisia.

Liikkumattomuus ja eristäytyminen etätyöhön eivät tee hyvää myöskään ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Kun liikunnan piristävät vaikutukset jäävät pois ja sosiaaliset kontaktit vähenevät, voi unen laatu heikentyä ja stressitaso nousta. Uhkana voi olla jopa masennus – etenkin näin pimeänä vuodenaikana.

Liikunta torjuu sekä sairautta että synkkyyttä, ja nykyiset liikuntasuositukset ovat loppujen lopuksi varsin kohtuullisia. Aikuisten tulisi harrastaa ainakin kaksi ja puoli tuntia reipasta, sykettä kohottavaa liikuntaa viikossa. Samat terveyshyödyt saa tunnissa ja vartissa, jos nostaa liikkumisen tehoa rasittavaksi. Lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi hyvä harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa, ja kevyttä liikuskelua aina kun mahdollista. Hyvä tulee, kun malttaa vielä katkaista tuntikausien paikallaanolon taukojen avulla.

Näillä konsteilla passivoiva etätyö saa uutta virtaa, eikä työelämän murros pääse niin helposti tuhoamaan kansanterveyttä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?