Pääkirjoitus: Pitkittyvä koronakriisi voi synnyttää menetetyn sukupolven – kova huoli nuorten tulevaisuudesta - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Pitkittyvä koronakriisi voi synnyttää menetetyn sukupolven – kova huoli nuorten tulevaisuudesta

On paljon tutkimuksia, jotka näyttävät, että jos työmarkkinoille tulee taloudellisesti epävarmoina aikoina, vaikutukset näkyvät pitkään, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

Monet ekonomistit sanovat pelkäävänsä nyt erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvua.­

16.10. 21:00

Ärtymystä, pettymystä, mielipahaa, surua, suuttumusta, omanarvontunnon menetystä. Korona tekee nyt rajua jälkeä, ja olen viime aikoina tavannut monta irtisanottua ja lomautettua. Heidän tuntemuksensa vaihtelevat, mutta negatiiviset tunteet ovat pinnassa.

Eikä ihme. Pitkälle kesään koronaan saattoi suhtautua niin, että olemme kaikki samassa veneessä. Alkukeväästä lomautuksia tuli siihen tahtiin, ettei juuri kukaan voinut ajatella olevansa varmasti turvassa. Korona oli silloin vielä niin uusi tuttavuus, ja sen ennustettavuus oli heikko.

Nyt tilanne on muuttunut. He, jotka ovat onnistuneet pitämään työpaikkansa, ovat selvästi paremmassa tilanteessa kuin pitkäksi aikaa lomautetut saati irtisanonut. Vaikka irtisanomiset eivät ole lähteneet niin kovaan nousuun kuin pelättiin, on selvää, että yritysten – ja ihmisten – joustovara vähenee. Yritykset sinnittelivät pitkään ja toivoivat käännettä parempaan. Haettiin tukia, neuvoteltiin pankkien kanssa, käytettiin kaikki käytettävissä olevat keinot. Aika moni yritys muistaa, että vielä alkuvuonna suuri ongelma oli osaavan työvoiman löytyminen.

Työtä hakevien tilanne ei ole helppo. Asiaa ei oikein voi kaunistella. Työmarkkinat ovat todella hankalat, ja jos on tullut irtisanotuksi alalta, josta on irtisanottu paljon väkeä, oman osaamisen korostaminen ei ole helppoa. Suhtaudun varauksella korulauseisiin, joiden mukaan ”kaikki on itsestä kiinni”. Ei ole. Kuka esimerkiksi olisi vuoden alussa uskonut, että Lapin matkailuyrityksistä moni on nyt suurissa vaikeuksissa ja henkilökunta joutuu etsimään muita töitä? Jokainen voi miettiä, miten helppoa se tässä tilanteessa on.

Eniten olen huolissani nuorten tilanteesta. Myös monet ekonomistit sanovat pelkäävänsä nyt erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvua. On paljon tutkimuksia, jotka näyttävät, että jos työmarkkinoille tulee taloudellisesti epävarmoina aikoina, vaikutukset näkyvät pitkään. Meillä on kokemuksia 1990-luvun lamasta ja reilun kymmenen vuoden takaisesta finanssikriisistä. Päättävässä asemassa olevien pitäisi tehdä kaikkensa, että korona ei synnytä koronasukupolvea. Tehtävä ei ole helppo, mutta se pitää ottaa tosissaan.

Tarkoitus ei ole sanoa, etteikö keski-ikäisten ja vanhempien sukupolvien talousongelmilla olisi väliä. Toki on, mutta nuoret vasta rakentavat elämäänsä. Soisi, että he saisivat elämäänsä paremmat rakennusaineet kuin nykyisen tilanteen.

Epävarmuus on myrkkyä – niin ihmisille kuin yrityksille. Ja korona aiheuttaa nimenomaan epävarmuutta. Se on nyt ymmärretty, että tilanteen kanssa pitää elää pidemmän aikaa.

Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska puhui (Taloussanomat 25.9.) siitä, että jos tulevaisuuden kuvat ja työmarkkinat muuttuvat kovin vaikeiksi, ja sosiaaliturvan taso laskee paljon, osa nuorista voi jopa radikalisoitua. Hänestä sellaisia signaaleja on jo nähtävissä.

Tästä kehityssuunnasta pitäisi olla huolissaan. Jos nuoret tuntevat itsensä epätoivoisiksi, se ei ole yhteiskunnalle missään määrin hyvästä. Ei kenellekään meistä.

Työn menetys – aivan kuten pelko työn menetyksestä – tuo tunteet pintaan. Se saa aikaan riitaa ja etsimään syyllisiä tilanteeseen. Kun rahat alkavat olla lopussa, stressi ja paine ovat todella kovat. Ehkä itse kunkin olisi syytä miettiä, miltä tuntuisi nyt jäädä työttömäksi ja miten siinä tilanteessa selviäisi. Se avaa silmät irtisanottujen tilanteelle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?