Pääkirjoitus: Virus tarttui jopa Trumpiin – tämä ahdistuksen aika ei unohdu - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Virus tarttui jopa Trumpiin – tämä ahdistuksen aika ei unohdu

Edes maailman mahtavimpia ei voida suojata koronavirukselta. Tavalliset ihmiset pelkäävät.

Donald Trump on maailman parhaiten suojattuja ihmisiä, mutta sai silti koronavirustartunnan.­

2.10. 21:00

Perjantaina Yhdysvaltain vaalinodotus joutui entistä sekavampaan tilaan, kun kerrottiin presidentti Donald Trumpin saaneen koronavirustartunnan. Tämä voi aiheuttaa ilkkumista. Sen voisi jättää väliin. Ei ole säällistä iloita kenenkään terveyden vaarantumisesta.

Ennen Trumpia tartunnan ehtivät saada Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ja Britannian pääministeri Boris Johnson. Johnsonin tauti vei teho-osastolle. Yhdysvaltoja, Britanniaa ja Brasiliaa yhdistää se, että virus on levinnyt laajalle. Silloin valtakunnan tärkeimpienkin henkilöiden turvaamiselta tartunnalta tulee vaikeaa.

Näissä maissa ja monissa muissakin pandemia on jo vienyt luottamusta päättäjiin. Se on lisännyt muutenkin vaikeita vastakkainasetteluita, jotka jakavat kansakuntia. Pandemian yhteiskunnalliset ja poliittiset seuraukset ovat vasta alussa ja niitä tullaan näkemään kaikkialla maailmassa seuraavina kuukausina ja vuosina.

Jos virus voi tarttua Yhdysvaltain presidenttiin, se voi tarttua kehen tahansa. Tämä on ollut todellisuutta keväästä alkaen.

Silloin shokki oli vielä helppo kestää. Suomen koville koronatoimille ilmoitettiin määräajat, jotka suunnilleen pitivätkin. Sitten koittikin melkein normaali kesä.

Syksyn hämärän laskeutuessa tartunnat lisääntyvät ja pelko on palannut. Valtiovalta lisää jälleen rajoituksia.

Vilkuillaan hermostuneena kännykän koronavilkkua. Testissä käydään varmuuden vuoksikin. Maskit yleistyvät ruokakaupoissakin asioitaessa. Saunailtoja perutaan, ja harrastusvuoroilla käy väkikato.

Paine arjessa on kova. Perheiden sisällä se johtaa riitoihin. Voiko jälkikasvua laskea kaverin bileisiin? Entä lätkätreeneihin?

Yksin elävät kokevat jäävänsä entistä enemmän eristyksiin. Se tuntuu lopulliselta. Arkiset virkistyvät tapaamiset peruuntuvat yksi toisensa jälkeen. Jää vain yksinäisyys.

Viimeksi Suomessa koettiin jotenkin verrannollinen kriisi 1990-luvun lamassa. Silloinkin moni menetti työnsä tai yrityksensä. Mutta hengen ja terveyden takia ei tarvinnut pelätä.

Kovempaakin kokeneita on yhä joukossamme. Sota-aikana henki oli vaarassa, mutta silloinkin uhkat olivat jotenkin hahmotettavissa. Nyt vihollinen on näkymätön. Virus ei tee toisille mitään, toiset se tappaa.

Henkiset paineet ovat valtavat ja näkyvät varmasti mielenterveydessä. Vaikutukset voivat kestää vuosikymmeniä. Pelko ja ahdistus johtavat lamaantumiseen. Näin kävi sodan ja laman jälkeen. Näin käy jälleen.

Eikä tämä ole vain Suomen kriisi vaan koko maailman.

Siltikään korona ei ole mikään musta surma. Vauraissa maissa on totuttu siihen, että tautiin kuin tautiin on rokote ja lääke. Köyhissä maissa eletään koko ajan erilaisten tautien uhkaamina eikä hoitoihin ei ole varaa.

Siksi tämäkin tauti tekee niissä pahempaa jälkeä, mutta shokki ei välttämättä ole yhtä suuri. Vauraassa maailmassa perusasiat kyseenalaistuvat. Tällainen tilanne on ennenkin näkynyt esimerkiksi erilaisten uskonnollisten liikkeiden suosiossa.

Tapa elää muuttuu. Moni elää uudella tavalla loppuikänsä. Kun he ovat vanhoja, menneestä tietämättömät nuoret naureskelevat heidän varovaisuudelleen.

Maailma ei ole sama kuin viime vuodenvaihteessa. Paljon pahaa on tapahtunut. On vielä vaikea nähdä mitä, mutta haluaisi ajatella, että jotain hyvääkin tästä voi seurata.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?