Pääkirjoitus: Maskisuositus kaipaa selkeyttä – ministeriön linjaton tempoilu maskiasiassa ehti tehdä hallaa koko hankkeelle - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Maskisuositus kaipaa selkeyttä – ministeriön linjaton tempoilu maskiasiassa ehti tehdä hallaa koko hankkeelle

Tällä hetkellä koronvirus näyttää Suomessa keräävän voimaa päästäkseen kiihtymisvaiheen kautta leviämisvaiheeseen.

Helsingin rautatieasemalla kasvomaskit olivat hyvin käytössä syyskuun puolivälissä. Viranomaiset antoivat uusia suosituksia viime viikolla.­

27.9. 21:00

Leviämisvaiheessa virusten tartuntaryppäitä ei voida enää jäljittää. Mikään alue Suomessa ei ole vielä leviämisvaiheessa, kiihtymisvaiheessa kylläkin. Suomen epidemiatilanne ei ole paha, jos sitä vertaa Keski-Euroopan maiden tai vaikkapa Britannian tilanteeseen, mutta Suomessakaan ei ole syytä tuudittautua Ruususen uneen: virusta ei ole todellakaan voitettu.

Tartuntamäärien kasvu näkyy vasta muutaman viikon päästä nousevina lukuina myös tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ja kuolleiden määrissä.

Hallitus ja viranomaiset pyrkivät hallitsemaan koronaviruspandemiaa pehmein keinoin.

Yhteiskunnan sulkeminen olisi kuolinisku monelle yritykselle, ja nyt ei puhuta pelkästään pienistä palveluyrityksistä, vaan giljotiinin terä voi tipahtaa isommankin vientiyrityksen kaulaan. Ja tämä kaikki huolimatta miljardien tukipaketeista. Jo tällä viikolla hallitus miettii ravintoloiden aukioloaikojen kiristämistä.

Se voi olla jo askel kohti kovempia otteita.

Suomen virustorjunnan ykkösaseiksi ovat valikoituneet testaus, kasvomaskit, käsihygienia ja turvavälit.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) päivitti viime viikolla ohjeistustaan kasvomaskien käytöstä koronavirusta vastaan. Jos koronaepidemia etenee kiihtymisvaiheeseen, maskin käyttöä suositellaan joukkoliikenteen lisäksi muun muassa toisen asteen oppilaitoksissa ja julkisissa sisätiloissa sekä yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voi aina välttää. Jos koronaepidemia siirtyy leviämisvaiheeseen, maskisuositus tulisi myös yläkouluikäisille ja aina, kun ollaan julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa.

Kyse on siis suosituksesta, ei pakosta.

Suomessa ei ole syytä mennä viranomaisten valvomaan maskipakkoon, kuten monissa Euroopan maissa on tehty. Siellä maskin puuttuminen voi tuoda tuntuvat sakot. Suomessa pakkolain säätäminen edes väliaikaiseksi voi tuoda perustuslaillisia ongelmia, kuten oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on todennut (HS 27.9.).

Henrikssonin mielestä korona ei lähde sakottamalla.

Tässä vaiheessa maskipakko sakkoineen suhteutettuna epidemian laajuuteen ja vaarallisuuteen vaikuttaisikin ylimitoitetulta. Maskien vapaaehtoiseen käyttöön on syytä panostaa näkyvillä tiedotuskampanjoilla, nyt viestintä on ollut kovin vetelää ja sekavaa. Ehkä myös maskien jakamista ilmaiseksi tulisi harkita sellaisissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei välttämättä onnistu.

Maskeista on tullut – pahaksi onneksi – myös esimerkki siitä, miten viranomaisten tiedotus voi mennä totaalisesti metsään.

Vielä keväällä ministeriö ei suosittanut maskien käyttöä, koska niistä ei selvityksen mukaan ole juurikaan hyötyä. Nyt takki on kääntynyt, mutta onko kansalaisten mieleen kuitenkin jäänyt ajatus niiden hyödyttömyydestä, kun sitä ihan ministeriötasolta toitotettiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?