Pääkirjoitus: Kiltti Suomi sai EU:lta mitä ansaitsi - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kiltti Suomi sai EU:lta mitä ansaitsi

Suomi on harmiton EU-jäsen, jota muut EU-maat käyttävät hyväkseen. Olemmeko liian kilttejä?

Pääministeri Sanna Marin (sd) edusti Suomea EU:n päättäjien kokouksessa. Kokouksen lopputulos ei Suomessa kaikkia vakuuttanut.­

21.7.2020 16:16

EU-johtajat saivat tiistaiaamuna sovun historiallisen suuresta koronaelpymispaketista ja monivuotisesta EU:n budjetista. Koronaelpymispaketista Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Eihän tuo häävi tulos ole. Luku- ja numerotaitoiset huomaavat, että luku on pahasti negatiivinen. Kyse on valtavista summista.

Koronapaketilla on tarkoitus saada varsinkin Välimeren maiden talous pelastettua. Suomi jäi paketin suunnittelussa outoon välikäteen. Välimeren maiden suurta elvytyspakettia vastusti ns. nuuka nelikko eli Ruotsi, Tanska, Itävalta ja Hollanti. Kun talouskurista tunnettu Saksa ei ollutkaan mukana, Suomi heräsi välitilassa eikä osannut luontevasti määritellä kantaansa. Lopulta Suomi meni taas Saksan perässä, vaikkei se ollut välttämättä Suomen etu.

Ennusteiden mukaan Suomi toipuu koronakriisin vaikutuksista EU:ssa kaikkein hitaimmin. EU:n tukiohjelmassa tämä ei näy, vaan Suomi on joutunut miljardien nettomaksajaksi.

Saksan linjan seuraamisen myötäilijät ovat perustelleet kantaansa, että Saksan vientiteollisuuden menestys on myös Suomen etu. Voi olla, mutta Suomen kannattaa katsoa myös peiliin. Suomen tuella ei yksin esimerkiksi Italiaa nosteta. Sen sijaan pienelle kansantaloudellemme lasku on kallis. Maaseudulle tuleva 400 miljoonan euron tuki on laiha lohtu, vaikka se hallituksessa kipuilevalle keskustalle onkin yhden sortin lohdutuspalkinto.

Kotimaassa Suomen päätös herättää myös oikeutettua kritiikkiä. Välimeren maiden verotus on alhaisempaa kuin Suomessa. Varsinkin verojen perintä. Jos Suomi on taas nettomaksaja, kritiikki EU-politiikkaa kohtaan on oikeutettua.

EU-jäsenyys hyväksyttiin kansanäänestyksellä, eurojäsenyyttä ei. Jälkiviisaasti voi todeta, että sekin asia olisi ollut syytä alistaa kansan päätettäväksi, vaikkei se nykyiseen tukipakettiin liitykään. Paavo Lipposen (sd) hallituksien aikana suomalainen mantra kuului, että Suomen tulee olla EU:n ytimissä vaikuttamassa. EU on kuitenkin muuttunut Lipposen vuosista. Kiltille oppilaalle ei paljon jää, mutta EU:n häiriköt näyttävät kuittaavan tilin, osittain Suomen rahoilla. EU-puheenjohtajana Suomi vaati EU-tuille oikeusvaltioperiaatteita. Turhaan vaati: Puola ja Unkari pärjäävät nyky-EU:ssa hyvin. Suomi maksaa.

Mauno Koivisto kirjoitti muistelmissaan, että Suomi liittyi Euroopan unioniin turvallisuuspoliittisista syistä. Onneksi tätä ei ole vielä testattu. Joka tapauksessa EU on muuttumassa. Suomessa on syytä käydä kansalaiskeskustelu, olemmeko muutoksessa mukana vai ajopuuna kuten 1940-luvun sodista väitettiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?