Pääkirjoitus: Maaseutu ei välttämättä tyhjene ja tästä pitää kiittää koronakriisiä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Maaseutu ei välttämättä tyhjene – ja tästä pitää kiittää koronakriisiä

Korona-aikana moni suomalainen tekee töitä loma-asunnollaan. Se kiihdyttää keskustelua monipaikkaisuudesta.

Julkaistu: 12.7. 21:00

Koronakriisin aikana moni suomalainen on siirtynyt tekemään etätöitä saaristoon, Lappiin, maaseudulle tai ylipäätään paikkoihin, joissa vietetään lomia ja vapaa-aikaa.

Koronaohjeissa mökkeilyä ei suositeltu, mutta kaikki eivät ole sitä noudattaneet. Tietoliikenneyhteydet pelaavat, ja koronakriisin ansiosta kansalaiset ovat ehkä ensimmäisen kerran ymmärtäneet konkreettisesti, että työtä voi todellakin tehdä muuallakin kuin kotikonttorilla – jopa mökillä. Rantatonttien ja myytävien loma-asuntojen kysyntä on yllättänyt asiantuntijat.

Kun ulkomaille ei pääse, oma mökki järven rannalla tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Kyse voi olla ohimenevästä ilmiöstä tai sitten jostakin pysyvämmästä.

Etätyö ei sovi kaikkiin ammatteihin eikä kaikille työntekijöille.

Kaikissa ammateissa se ei edes ole mahdollista. Mutta se joukko, jolle se sopii, on iso. Tästä pääsee helposti ajatukseen monipaikkaisuudesta. Miksi ei voisi asua ja työskennellä useammalla paikkakunnalla pysyvästi? Työ ja työpaikat liikkuvat yli kunta- ja valtakunnanrajojen. Monipaikkaisuus näkyy arjessa jo nyt vapaa-ajan asuntoina, harrastamisena, opiskeluna toisella paikkakunnalla tai vaikkapa uusioperheiden kahtena kotina.

Etelän kaupunkilaisella voi olla huonokuntoisia, huolenpitoa tarvitsevia omaisia maaseudulla, lisäksi tarjolla on luontoa, metsästystä, kalastusta ja hiihtoa sekä selkeät vuodenajat.

Ympäristöstä ja kasvihuonepäästöistä huolissaan olevalle nuorisolle monipaikkainen asuminen voisi olla askel kohti päästötöntä, luontoa rasittamatonta asumista aurinkosähköineen ja maalämpöineen.

Jos virallisiin väestötilastoihin laskettaisiin kuntien vakinaisten asukkaiden lisäksi muualta työssä käyvät ja kausiväestö eli mökkiläiset, kuntakohtaiset numerot näyttäisivät toisenlaisilta, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen (Kuntalehti 23.4.).

Yhteiskunta on vääjäämättä matkalla kohti paikkariippumatonta työtä.

Myös lainsäädännön pitää siihen mukautua, muun muassa terveydenhuolto vaatii omia säännöksiään. Muutama vuosi sitten hahmoteltu kaksoiskuntalaisuus-hanke kaatui kuitenkin perustuslaillisiin ongelmiin. Monipaikkaisuus voisi olla helpommin toteutettava, kevyempi vaihtoehto, joka jo käytännössä toimii. Sanna Marinin (sd) hallitus onkin ohjelmansa mukaisesti selvittämässä aihetta. Valtion eräiden toimintojen monipaikkaisuutta selvitettiin Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän raportissa maaliskuussa.

Monipaikkaisuus on sanana paljon positiivisempi kuin aluepolitiikka, joka yleensä tarkoittaa veronmaksajien rahojen loputonta syytämistä maakuntiin.

Tässä mallissa rahan toisivat ihmiset.

Ihan itse.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?