Poliitikot pöyristyivät siivousalan hyväksikäyttötapauksista – sulkivat silmänsä ongelmalta liian pitkään - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Poliitikot pöyristyivät siivousalan hyväksikäyttötapauksista – sulkivat silmänsä ongelmalta liian pitkään

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset siivousalalla nousivat viikonvaihteessa keskusteluun.

Julkaistu: 7.7. 21:00

Hyväksikäyttökeskustelu osoittaa, että ongelmia ei aina tarvitse etsiä muualta. Niitä löytyy omaltakin takapihalta.

Maahanmuuttajien työolot Suomessa nousi viikonvaihteessa keskusteluun, kun Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin työntekijöiden hyväksikäytöstä siivousalalla (HS 5.7.). Valtaosa alan yrityksistä hoitaa asiansa hyvin lakipykälien mukaan, mutta joukkoon mahtuu myös toimijoita, joissa työolot, palkkaus ja työajat eivät mene sääntöjen mukaan. Joissakin tapauksissa työntekijää kohdellaan tavalla, joka saattaa täyttää ihmiskaupan tuntomerkit: ihmisen hädänalaista tilaa käytetään työsuhteessa häikäilemättä hyväksi. Valitettava totuus on, että epäillyt hyväksikäytöt ei koske pelkästään siivousalaa. Muillakin aloilla on ongelmia, varsinkin niillä, joissa käytetään maahanmuuttajia työvoimana. Moni maahanmuuttaja on kielitaidottomana täysin työantajan armoilla, harva haluaa kysellä oikeuksiensa perään, jos vaihtoehtoina ovat työn menetys tai maasta poistaminen.

Lue lisää: Tällaista palkkaa siivoojille pitäisi vähintään maksaa – nollatuntisopimukset ja pienyrittäjyys heikentäneet asemaa

Poliitikot laidasta laitaan pöyristyivät asiasta.

Syytä onkin.

Eniten pöyristelyssä ihmetyttää se, että monille kovia otteita vaatineille poliitikoille hyväksikäyttötapaukset ovat tulleet yllätyksenä. Näin siitä huolimatta, että viranomaisilla on ollut vastaavanlaisia tapauksia seurannassa kymmenisen vuotta. Ylen Ykkösaamussa tiistaina (7.7.) haastatellut asiantuntijat kertoivat yhteneväisesti, että HS:n esiin tuomat tapaukset eivät olleet heille iso uutinen, pikemminkin olemassa olevaa arkipäivän todellisuutta.

Tietoja hyväksikäyttötapauksista on liikkunut pitkään.

Silti mitään ei ole tehty.

Siivousalan sopimuksia tehdään varsinkin kunnissa, joissa valtaa käyttävät poliitikot.

Kuntien rahatilanne ei ole kehuttava, siksi siellä on iso houkutus tehdä ulkoistuksia edullisilla sopimuksilla. Virkamiesten ja poliitikkojen kiinnostus näyttää lopahtavan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kun muste kuivuu sopimuspapereissa, työoloista tai -ehdoista ei olla juuri kiinnostuneita. Miten muuten voi olla mahdollista, että Espoossa epäiltyjen väärinkäytösten takia pakit saanut yritys saa uuden sopimuksen Vantaalta – ja sama meno jatkuu. Eikö tieto kulje vai eikö siitä välitetä? Erittäin huolestuttavaa on myös viranomaisten nihkeä suhtautuminen työsyrjintätapauksiin. Välinpitämättömyys ja ponneton puuttuminen asioihin heijastanee yhteiskunnassa piilevää rakenteellista rasismia. Mutta liittyykö väärinkäytöksiin myös rakenteellista korruptioita, on kysymys, joka ei ole ollut esillä julkisessa keskustelussa.

Suomessa mielellään ihmetellään muiden maiden touhuja, tutkitaan esimerkiksi aasialaisen tekstiiliteollisuuden työoloja ja kauhistellaan lapsityövoiman käyttöä. Supisuomalainen siivousalan hyväksikäyttökeskustelu osoittaa sen, että aina ei todellakaan tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan.

Omalla takapihallakin riittää siivottavaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?