Pääkirjoitus: Saksan täyskäännös voi muuttaa EU:ta pysyvästi - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Saksan täyskäännös voi muuttaa EU:ta pysyvästi

Saksan täyskäännös voi pakottaa Suomenkin puntaroimaan omia EU-linjauksiaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel.­

3.7.2020 21:00

Saksan talous- ja europoliittinen linja on lyhyen ajan kuluessa kokenut jokseenkin radikaalin täyskäännöksen.

Koronakriisi on voimistanut ja korostanut käännettä, mutta Saksaa – ja maan EU-linjaa – ohjaavat muut syyt kuin korona.

Käänne alkoi vähitellen ja aluksi miltei huomaamatta mutta joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen kuin kukaan oli kuullut sanaakaan koronasta ja varsinkin ennen kuin eurotalous oli suistunut koronakriisiin.

Senkään vertaa Saksan suunnan muutoksella ei ole tekemistä sen kanssa, että maasta tuli tämän kuun alussa vuorostaan EU:n puheenjohtajamaa.

Toki EU-puheenjohtajan asema antaa lisää kaikupohjaa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin puheenvuoroille, mutta niidenkin uudet painotukset johtuvat muista seikoista kuin koronasta tai EU-puheenjohtajuudesta.

Selkeimmin Saksan täyskäännös käy ilmi tavasta, jolla maa on koronariisin kuluessa luopunut aiemmista talouskurin periaatteistaan.

Toisin kuin eurokriisin aikaan, nyt Saksa ei ole kiristänyt omaa talouspolitiikkaansa eikä se ole vaatinut muiltakaan vyönkiristyksiä. Se on päinvastoin näyttänyt muillekin euromaille mittavien elvytysohjelmien mallia.

Samasta täyskäännöksestä kertoo sekin, että Merkel on viime viikkoina pannut koko poliittisen painoarvonsa komission esittämän EU:n yhteisen elvytysrahaston kannalle.

Merkel tekee paraikaa hartiavoimin käännytystyötä saadakseen rahastolle jäsenmaiden yksimielisen kannatuksen parin viikon kuluttua kokoontuvaan EU:n huippukokoukseen mennessä.

Elvytysrahasto on komission ehdottama kiistanalainen väline, joka ottaisi EU:n nimiin 750 miljardia euroa yhteisvelkaa ja ohjaisi varat koronan koettelemien maiden elvytykseen pääosin avustuksina.

Merkel kampanjoi elvytysrahaston puolesta jopa näkyvämmin kuin Ranskan presidentti Emmanuel Macron, vaikka rahasto merkitsisi epäsuoria mutta silti mittavia varainsiirtoja esimerkiksi juuri Saksasta Ranskaan ja muihin eteläisempiin euromaihin.

Vuosi sitten olisi ollut vaikea kuvitella, että Merkel olisi edes keskustellut satojen miljardien eurojen yhteisvelasta ja yhtä suurista avustuksista muutoin kuin sanomalla ”nein”.

Nyt hän yrittää saada muutkin sanomaan ”ja”.

Olisi toki herttaista tulkita Saksan täyskäännöksen ilmentävän jonkinlaista hyväntahtoisen yhteishengen tuulahdusta.

Tästä tuskin on kyse, sillä Saksalla on painavampiakin syitä täyskäännökseen kuin hyväntekeväisyys saati korona.

Kenties painavin syy täyskäännökseen on Saksan oma etu – ja erityisesti maan vientiteollisuuden ja talouden etu.

Muun maailmantalouden ja maailmankaupan vaikeudet ovat parin viime vuoden kuluessa tuntuvasti heikentäneet Saksankin merten takaisia vientimarkkinoita.

Yhdysvaltain kärjistämät kauppakahinat olivat jo ennen koronakriisiä heikentäneet maailmankaupan sujumista, ja tänä keväänä koronakriisi on entisestään hidastanut kauppaa.

Muilla markkinoilla ilmenneet vaikeudet ovat kääntäneet Saksan talouspoliittista painopistettä pitkästä aikaa maan omiin kotimarkkinoihin ja EU:n sisämarkkinoihin – ja niiden elvyttämiseen.

Saksan täyskäännös voi enteillä EU:n luonteeseen pysyviä muutoksia, jotka pakottaisivat Suomenkin puntaroimaan omia EU-linjauksiaan.

Edessä olevat kysymykset ovat poliittisesti niin vaikeita, että kiusaus kasvaa turvautua vanhaan konstiin. Ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut – ja jatketaan entiseen tapaan Saksan peesaamista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?