Pääkirjoitus: Yhdysvallat ja Kiina uhkaavat ajautua yhteenottoon – ja se olisi vaarallista myös Suomelle - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Yhdysvallat ja Kiina uhkaavat ajautua yhteenottoon – ja se olisi vaarallista myös Suomelle

Yhdysvaltain seitsemännen laivaston hävittäjä USS Russell ajoi Taiwaninsalmen läpi 4.–5. kesäkuuta. Taiwanista uhkaa tulla Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kiistojen polttopiste.

Julkaistu: 12.6. 21:00

Uusi kylmä sota Aasian-Tyynenmeren alueella voisi antaa Venäjälle tilaisuuden jatkaa voimapolitiikkaa Euroopassa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies piti Washingtonissa vuonna 2007 puheen, jossa hän kuvasi Suomen turvallisuushaasteita näin: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Seitsemän vuotta myöhemmin turvallisuushaaste konkretisoitui. Venäjä anasti Krimin ja ryhtyi sodan osapuoleksi Itä-Ukrainassa. Turvallisuusympäristö muuttui koko Euroopassa.

Yhdysvalloissa maan turvallisuushaasteita voisi kuvata neljällä sanalla: Kiina, Kiina, Kiina, Venäjä. Xi Jinpingin johtama yksipuoluevaltio pysyy Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä, riippumatta siitä kuka voittaa presidentinvaalit ensi marraskuussa. Sekä Donald Trump että Joe Biden joutuvat vastakkain Kiinan kanssa. Venäjä on Yhdysvalloille vain sotilaallinen kilpailija, ei taloudellinen.

Yhdysvaltain huomion kiinnittyminen Kiinaan saattaa johtaa siihen, että meidän Venäjä-haasteemme konkretisoituvat uudelleen. Tästä puhui yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Andrew Michta viime tiistaina Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä verkkoseminaarissa. Michta pitää Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä yhteenottoa todennäköisenä.

– Uskallan väittää, että saatamme nähdä hyvin vakavan kriisin Intian valtameren ja Tyynenmeren alueella. Ei kymmenen eikä viidentoista vuoden aikajaksolla, vaan viiden vuoden sisällä, Michta sanoi.

Mitä se merkitsisi Euroopalle ja Suomelle? Michtan analyysi on yksiselitteinen: Yhdysvallat joutuisi siirtämään suurimman osan sotilaallisista resursseistaan Aasian-Tyynenmeren alueelle, jolloin Venäjälle voi avautua pelin paikka:

– Jos te ette pysty muodostamaan pelotetta tai tarpeen tullessa puolustautumaan, tarjoatte opportunistiselle (presidentti Vladimir) Putinille houkuttelevan tilaisuuden kiristää teitä tai pakottaa teidät myönnytyksiin, tai vielä pahempaan.

Michtan näkemys on hyvin haukkamainen ja sotilaallista voimaa korostava. Haukat eivät välttämättä kuitenkaan ole oikeassa. Koronaviruspandemia koettelee pahasti sekä Kiinaa että Yhdysvaltoja. Kumpikin kamppailee nyt saadakseen taloutensa kuntoon, ei tapellakseen keskenään.

 Kiinan käyttäytymisestä on talouden romahduksen jälkeen tullut arvaamatonta.

Tuoreen suomalaisarvion mukaan pandemiassa valtavan arvovaltatappion kärsinyt Kiina ailahtelee nyt maltillisten ja voimien ja kovan linjan kannattajien ristipaineessa. Kiinan käyttäytymisestä on talouden romahduksen jälkeen tullut arvaamatonta, sillä Xi ei pidä ulkopolitiikkaa kokonaan omissa käsissään.

”Kovan linjan kannattajien keskuudessa koronapandemia tulkitaan erinomaisena tilaisuutena laittaa laajentuminen uusille kierroksille. Pandemian aikana Kiina voisi iskeä monella rintamalla nyt, kun lännen suurvallat ovat heikkouden tilassa ja kun maailman katse on koronaviruksessa”, kirjoittaa Jyväskylän yliopistossa kiinalaisia maailmanpolitiikan teorioita tutkiva Matti Puranen The Ulkopolitist -verkkojulkaisussa.

Entistä aggressiivisempi linja on jo näkynyt Kiinan sotilaallisena voimannäyttönä muun muassa Taiwaninsalmella, jossa on nähty myös Yhdysvaltain sota-aluksia. Taiwanin kysymys on yhä avoimempi haava maiden suhteissa.

Voi hyvin pohtia, onko maailma uuden kylmän sodan edessä – sotilaallisen, taloudellisen, teknologisen ja ideologisen vastakkainasettelun, jossa Yhdysvalloilla on Neuvostoliiton asemesta vastassaan Kiina.

Pandemiaan saakka yleinen käsitys oli se, ettei kylmä sota kannata, sillä kummankin maan taloudelliset kytkökset ovat niin tiiviit. Pandemia muutti tilanteen: nyt länsi pyrkii irti riippuvuudesta Kiinan halpaan teollisuustuotantoon.

Kylmä sota 2.0 olisi vaarallinen. Se heijastuisi Eurooppaan ja johtaisi vakaviin häiriöihin turvallisuustilanteessa – myös täällä Pohjolan perukoilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?