Pääkirjoitus: Venäjän Suomi-vääristely jatkuu – Niinistö voisi viheltää peliä poikki Putinin kanssa - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Venäjän Suomi-vääristely jatkuu – Niinistö voisi viheltää peliä poikki Putinin kanssa

Ei ole tietoa, milloin Sauli Niinistö voi tavata Vladimir Putinin seuraavan kerran koronakevään jäljiltä. Kuva on elokuulta 2019.

Julkaistu: 9.6. 21:00

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osaa todistettavasti antaa venäläisille keskustelukumppaneilleen myös suoraa julkista palautetta. Nyt olisi jälleen sen aika.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Venäjä-suhteista muistetaan kaksi kertaa, kun hän on esittänyt suorin sanoin kritiikkiä venäläisosapuolelle median läsnä ollessa.

Ensimmäinen kerta oli kesäkuussa 2012, kun Niinistö otti tuoreena presidenttinä Mäntyniemessä vastaan kenraali Nikolai Makarovin.

Venäjän asevoimien komentajana toiminut Makarov oli pitänyt sitä ennen Helsingissä puheen, jossa hän oli maalaillut Suomen Nato-yhteistyön muodostavan uhkan Venäjälle.

– Kenraali on pitänyt puheen, Niinistö aloitti kuuluisan puheenvuoronsa, jonka aikana hän teki selväksi, että Makarovin analyysi Suomen Nato-suhteista oli väärä.

Toinen kerta oli helmikuussa 2016, kun Niinistö tapasi silloisen pääministerin Dmitri Medvedevin Münchenin turvallisuuskokouksessa keskellä itärajan ”vuoto-ongelmaa”.

Suomeen tulvi keväällä 2016 polkupyöräpakolaisia, joita Venäjä päästi vapaasti rajan läpi kahdelta pohjoiselta rajanylityspaikalta. Medvedev oli kaiken lisäksi antanut juuri ennen tapaamista haastattelun, jossa hän väitti, ettei Venäjä voinut millään pysäyttää halukkaita rajanylittäjiä etenemästä Suomeen.

– Pääministeri on antanut haastattelun, Niinistö avasi sillä kertaa sanaisen arkkunsa ja lateli sitten viiden minuutin ajan Medvedeville mielipiteitään Venäjän rajapolitiikasta.

Nyt olisi Niinistöllä kolmas puuttumisen paikka.

Tällä kertaa sen pitäisi tapahtua kasvotusten Vladimir Putinin kanssa sitten, kun presidenttien tapaaminen vihdoin toteutuu koronakriisin väistyttyä.

Venäjällä on käynnissä räikeä historiaan ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä vääristelykampanja Suomea vastaan.

On kansanmurhatutkinta, kulissikeskitysleirimuseo, lelupommisyytös, Sandarmohin väitetyt sotavankisurmat ja kaiken päälle tuorein väite Hornetien hyökkäyssimulaatiosta Venäjän sotilaskohteisiin.

Osa valheista tulee Venäjän turvallisuuselimistä ja valtiollinen media hoitaa paisuttelun. Osa propagandasta kanavoidaan puolestaan pienempien uutissivustojen sekä sosiaalisen median kautta.

Vaikka monilla suomalaisilla on halu nähdä Venäjän erilaiset valeuutiskampanjat täysin erillisinä tai jopa tahattomina väärinkäsityksinä, ne ovat osa isompaa kuvaa.

Putinin lehdistöedustajat antavat Venäjän valtionmedialle viikoittain sekä yksityiskohtaisia ohjeita että yleisluontoisemmat suuntaviivat siitä, millä tavoin mitäkin maata tulee käsitellä.

Juuri niin käynnistettiin valtava Ukraina-mustamaalaus – ja juuri niin voitaisiin aloittaa Kremlin niin halutessa isompi Suomen demonisointi. Internetiin kylvetyt pienetkin valheet voitaisiin silloin valjastaa uusiokierrätykseen, jolloin ne toimisivat ikään kuin aukottomana todisteluketjuna Suomen kataluudesta.

Niinistöllä olisi nyt hyvä hetki viheltää peliä poikki. Siitä jäisi ainakin selkeä nettijälki, sillä muuten voi käydä niin, että vaikeneminen tulkitaan myöntymisen merkiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?