EU on jo matkalla kohti liittovaltiota – tukipaketin valtavat rahasummat kätkevät ehkä peruuttamattoman muutoksen - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: EU on jo matkalla kohti liittovaltiota – tukipaketin valtavat rahasummat kätkevät ehkä peruuttamattoman muutoksen

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli elpymispakettia Brysselissä keskiviikkona.

Julkaistu: 29.5. 21:00

Nyt pitäisi puhua EU:n liittovaltiosta eikä viilata pilkkua elpymisrahaston rahasummista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Komission ehdotusta EU:n elpymisrahastoksi voi hyvällä syyllä pitää radikaalina.

Ehdotuksen mukaan EU lainaisi velkamarkkinoilta unionin piikkiin 750 miljardia euroa ja ohjaisi varat ilmaisina tukina ja puoli-ilmaisina luottoina koronakriisistä eniten kärsineiden jäsenmaiden tukemiseen.

Puhe on siis yhteisellä velalla rahoitettavista rahasiirroista, jollaisia ei ole ennen nähty unionin historiassa.

Mutta silti radikaaleinta ehdotuksessa eivät ole rahasummat vaan tapa, jolla komission malli muuttaisi unionin luonnetta – monilta osin aiemmin pyhinä pidettyjä periaatteita koetellen.

EU saisi luvan ja keinot kasvattaa menojaan niin mittavalla velkarahoituksella, että sen rinnalla unionin aiemmat velat ovat mitättömiä vaihtorahoja. Ja se saisi luvan ottaa sellaista yhteistä velkaa, jota se on aiemmin itsekin pitänyt kiellettynä.

Elvytysvarojen ohjailu puolestaan antaisi komissiolle ennen kokemattoman suuren määrän sellaista talouspolitiikan päätösvaltaa, joka on tähän asti kuulunut jäsenvaltioiden suvereenin päätösvallan ytimeen.

Ja vaikka komissio ehdottaa elpymisrahastoa vain koronakriisin haittoja taltuttavaksi tilapäiseksi ja kertaluontoiseksi kriisivälineeksi, on se kriisin jälkeen helpompi muuttaa pysyväksi kuin purkaa.

Koronapölyjen laskeuduttua jonossa on pitkä lista muita ja kenties vielä suurempia rahareikiä ilmasto-, ympäristö-, energia- ja liikennemullistuksiin, joiden hoitamiseksi on aikanaan aivan yhtä houkuttelevaa perustella yhteisiä ponnisteluja kuin nyt koronakriisissä.

 Elpymisrahastoa voi pitää taivaan lahjana – tai pirullisen viekkaana ansana.

Monimutkainen elpymisrahasto ei olekaan ”vain” iso rahapotti talouden elvyttämiseen, vaan sen keskeiset osat muokkaisivat EU:ta entistä selkeämmin yhteisten velkojen ja yhteisten varojen tulonsiirtounioniksi.

Käytännössä komission mallin voi tulkita muuttavan EU:ta ison askelen kohti liittovaltion kaltaista järjestelmää.

EU:n aiempien kriisitoimien tapaan tässäkin ehdotuksessa on suurten rahasummien lisäksi niin suuri määrä teknisluontoisia yksityiskohtia, että niiden yhdessä muodostamaa kokonaisuutta ja yhteisvaikutuksia voi olla vaikea erottaa.

Niinpä näyttää mahdolliselta, että EU:n suuri muutos kohti liittovaltiomaisia toimintoja ja rakenteita syntyisi elpymisrahaston epäsuorilla vaikutuksilla ilman, että muutoksesta ensin keskusteltaisiin saati päätettäisiin asioiden oikeilla nimillä.

Siksi Suomessakin olisi tähdellisempää käydä avoimeen ja kriittiseenkin keskusteluun unionin perusluonteesta ja sen muuttamisesta kuin pelkästään jumittua jankkaamaan nyt esille nousseista rahasummista.

Elpymisrahastoa voi pitää taivaan lahjana – tai pirullisen viekkaana ansana.

Tulkinta riippuu itse kunkin kannasta, onko EU:ta syytäkin kehittää oikean liittovaltion tavoin toimivaksi yhteisöksi – vai onko tärkeämpää pitää kiinni jäsenmaiden kansallisesta talousvallasta ja -vastuusta.

Kantaa muodostaessa on kyettävä valitsemaan, pitääkö kiinni aiemmin solmituista sopimuksista ja niiden periaatteista vai pysyäkö muutoksen mukana vaikka aiempia sopimuksia pyörtämällä.

Kumpaa tahansa kantaa voi perustella.

Yksi voi hyvin perustein pitää tähänastista unionia rakenteineen ja sopimuksineen huterana välivaiheena – ja haluta tilalle vahvempaa ja vakaampaa liittovaltiomaista rakennetta.

Mutta toinen voi vielä paremmin perustein huomauttaa, että noin suureen muutokseen ei pitäisi lipsua epähuomiossa takaoven kautta.

Ei edes kriisin verukkeella.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?