Kansa ja talous eivät kestä koronakriisin tiukkoja rajoituksia – tukahduttaminen vai hidastaminen -väittely myöhäistä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kansa ja talous eivät kestä koronakriisin tiukkoja rajoituksia – tukahduttaminen vai hidastaminen -väittely myöhäistä

Koronakriisin varmin voittaja on jälkiviisaus.

Lämmin sää houkutteli kirsikkapuistoon väkeä Helsingin Roihuvuoressa.­

10.5. 21:00

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus löi viikko sitten kiinni Suomen linjan ulos koronakriisistä.

Tautia torjutaan hybridimallilla, jossa rajoituksia höllätään ja kiristetään sen mukaan, miten virus etenee. Testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian uskottavuus punnitaan jo pian, kun koulut avataan kahdeksi viikoksi.

Kun hallitus viimein sai aikaan linjauksensa, on tietyllä tavalla ollut yllättävää, että Suomessa ryöpsähtää keskustelu strategian järkevyydestä. Vastakkain ovat hidastajat ja tukahduttajat.

Miksi vasta nyt?

Miksei tätä keskustelua käyty kuukausi sitten kunnolla? Hidastaminen ja tukahduttaminen olivat jo silloin itse asiassa ainoat vaihtoehdot, kun laumasuojaa eli viruksen päästämistä leviämään vapaasti ei käytetä. Ruotsi on valinnut laumasuojatien; kuolleiden määrä on karmeaa luettavaa.

Muun muassa Islannin käyttämässä tukahduttamismallissa tiukoilla rajoituksilla, eristämistoimilla, maskipakolla sekä testaamisella salakavalalta virukselta viedään polttoaine, ja se katoaa. Ainoa huono puoli tässä mallissa on se, että kukaan ei varmasti tiedä, kuoleeko virus tukahduttamalla lopullisesti vai ei? Jääkö se johonkin odottamaan palatakseen entistä vahvempana, kun eristykset ja rajoitukset puretaan? Ei sitä varmasti tiedetä Islannissakaan. Tukahduttajat odottavat kaiken ratkaisevaa rokotetta, jonka kehittämisestä on saatukin viime päivinä positiivisia uutisia. Kukaan ei vain vielä tiedä, onko rokote käytössä syksyllä vai ei.

Kaikkein paras ja osuvin viisaus on jälkiviisaus.

Koronakriisi ei tee tässä poikkeusta.

Kansalaisten mielestä hallitus on hoitanut koronakriisiä hyvin, vaikka ministeriöissä on mokailtu maskihankinnoissa ja jaettu ristiriitaisia ohjeita.

Kuolleisuudella, tartuntaluvulla ja tehohoidon kestävyydellä mitaten tulokset viruksen torjunnassa ovat jopa hämmästyttävän hyviä. Suomalaiset ovat kuuliaista kansaa, suosituksen otetaan tosissaan – jonkin aikaa. Nyt on jo näkyvissä turnauskestävyyden rapautumista. Viikonloppuna väkeä kerääntyi yhteen ja turvaväleistä ei aina piitattu. Tuntuisi mahdottomalta ajatella tiukkojen koronarajoitusten jatkamista pitempään; se ei vain enää onnistu ja suosituksen muuttuvat kansalaisten mielissä tyhjiksi ja oikeudettomiksi ohjeiksi, joita ei tarvitse noudattaa.

Viruksen torjunta ja talous eivät voi kovin pitkään kulkea eri reittejä.

Kyse on kokonaisuudesta, yhteiskunnan perustoiminnoista ja kansalaisten toimeentulosta. Talouden käytännön pelastamistoimet ovat edelleen hämärän peitossa. Lainat, lainatakaukset ja kehittämisrahat eivät riitä, jos asiakkaita ei ole, ihmiset eivät uskalla kuluttaa ja hallituksen sekä viranomaisten toimintaohjeet ovat epäselviä.

Tuleeko yrityksille suoraa tukea kassaan vai ei, se tiedetään loppuviikosta.

Vesa Vihriälän työryhmän perjantainen raportti ja Björn Wahlroosin haastattelu Helsingin Sanomissa (10.5.) kertovat, että taloudessa on nyt edessä synkkiä aikoja. Hidastamisstrategialla yritetään hillitä ja estää epidemia.

Hyvä niin, mutta myös talouden pelastamiseen tarvitaan selkeät sävelet.

    Artikkeliin liittyviä aiheita

    Osion tuoreimmat

    Luitko jo nämä?