Pääkirjoitus: Venäjä härnää kansanmurhasyytöksillään – Suomen ei pidä säikähtää, mutta ei vaietakaan - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Venäjä härnää kansanmurhasyytöksillään – Suomen ei pidä säikähtää, mutta ei vaietakaan

Taannoisista lapsikiistoista viisastuneena Suomi näyttää onneksi ymmärtäneen, että täydellinen vaikeneminen ei ole oikea reagointitapa Venäjän provokaatioihin.

Suomi erotteli venäläisväestöä leireille, mutta suomensukuisille rakennettiin kouluja Itä-Karjalan miehityksen aikana jatkosodassa. Kuvassa vepsäläislapsia palaamassa koulusta.­

22.4. 21:00

Venäjä onnistui jälleen kerran yllättämään, kun presidentti Vladimir Putinin alainen vakavien rikosten tutkintakomitea ilmoitti käynnistävänsä rikostutkinnan Suomen suorittamaksi epäillystä siviilien kansanmurhasta jatkosodan aikana.

Vaikka monenlaista haamukipuilua oli osattu jo odottaa Moskovan suunnasta koronavirusepidemian, öljyn hintaromahduksen, Putinin suosio-ongelmien ja voitonpäivän hengennostatuksen myötä, tämä oli jotain odottamatonta.

Paitsi että ei tämä ollut yllätys heille, jotka ovat gilesinsä lukeneet.

IS julkaisi vastikään listan brittitutkija Keir Gilesin ”Moskovan opeista”, joiden mukaan Venäjä toimii ja ajattelee aina.

Giles muistuttaa, että Venäjän päätöksenteko perustuu aivan erilaiselle ymmärrykselle esimerkiksi historiasta ja maiden välisistä suhteista kuin mikä meillä lännessä on vallalla. Hän antaa myös pistämättömän neuvon siitä, mitä Venäjän kanssa normaaleissa suhteissa oleminen merkitsee.

– Normaalit suhteet Venäjän kanssa tarkoittavat, että silloinkin Moskovasta tulee koko ajan erilaisia vihamielisiä lausuntoja ja tekoja. Venäjä on silloin omalla mukavuusalueellaan.

Siinäpä se on, pähkinänkuoressa.

Lue lisää: IS kokosi brittitutkija Keir Gilesin tuoreen kirjan pohjalta viisitoista ”opinkappaletta”, jotka ohjaavat Venäjän toimintaa ja joiden ymmärrys lännessä on yhä heikkoa.

Venäjällä on tietysti täysi oikeus tuoda julki uusia asiakirjoja Suomen Itä-Karjalan miehitysaikaan liittyen ja suorittaa lisätutkimuksia. Kansanmurhatutkimuksilla on kuitenkin painoarvoa vasta sitten, jos Venäjän politisoitunut tutkintakomitea ei tee niitä yksin, vaan mukana on riippumaton kansainvälinen ryhmä.

Vaikuttaa jopa siltä, että kun Venäjä ei ole saanut Suomea pois tolaltaan Sandarmohin joukkohautojen ”sotavankikaivauksilla”, nyt on päätetty laittaa lisää pökköä pesään Itä-Karjalan vankileirien ”kansanmurhaepäilyillä”.

Saattaa myös olla, että mukana on näpäytystä siitäkin, että Suomi rohkeni vastikään ilmoittaa käynnistävänsä oman selvityksensä Josif Stalinin vainouhrien suomalaisista kohtaloista.

Taannoisista lapsikiistoista viisastuneena Suomi näyttää onneksi ymmärtäneen, että täydellinen vaikeneminen ei ole oikea reagointitapa provokaatioihin. Koko informaatiopelikenttä jää silloin Venäjälle ja Suomi näyttää hiirulaiselta.

Sekä Kansallisarkisto että ulkoministeriö vastasivat nyt nopeasti Venäjän medialle, mistä jää nettijälki myöhempien lukijoiden löydettäväksi. Pääviesti oli, että Suomi kannattaa riippumatonta tutkimusta vaikeistakin aiheista sekä kaikkien sota-arkistojen avaamista, minkä Suomi itse onkin jo tehnyt mutta Venäjä ei.

Lue lisää: Suomi vastasi Venäjälle tuoreisiin kansanmurhasyytöksiin – näin viesti meni läpi mediassa

Lue lisää: Arja Paanasen kommentti: Suomesta tuli Putinin historia-aseen uhri – lupasi ”tukkia likaiset suut” arkistopapereilla

Koepalloihin ei kannata reagoida myöskään liian voimakkaasti, sillä juuri siihenhän Venäjä yrittää meitä provosoida ja säikäytellä.

Kansanmurhavihjailut ovat kuitenkin sen tason syytöksiä, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön soisi ottavan asian esille, kun hän tapaa Putinin seuraavan kerran kasvotusten. Hyvien naapureiden kesken kaikesta voi keskustella suoraan, niinhän se virallinen suomalais-venäläinen määritelmä kuuluu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?