Pääkirjoitus: Koronakriisissä johtajuus on hukassa – kriisiä eivät voi hoitaa sellaiset ministerit ja virkamiehet, jotka eivät ole tilanteen tasalla

Suomen koronakriisin hoidosta putoilee koko ajan uutisia, joiden perusteella voi päätyä arvioon, että johtaminen ei ole hanskassa – vieläkään.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) eduskunnan kyselytunnilla maaliskuussa. Ministerit ovat saaneet kovaa kritiikkiä koronakriisin hoidosta.

20.4.2020 21:00

Viranomaiset antavat ristiriitaisia ohjeita. Maskikaupoissa ja ylipäätään varautumisessa on epäonnistuttu pahanpäiväisesti.

Mikä pahinta, yhteiskunnan päättäjiltä uupuu edelleen tärkein näkemys: miten ja milloin kriisistä päästään ulos.

Pääministeri Sanna Marin (sd) esiintyy toki vakuuttavasti. Hän kertoo koronakriisin käänteistä ja päätöksistä rauhallisesti ja luotettavasti. Hallitus ryhtyikin napakasti rajoitus- ja poikkeustoimiin maaliskuussa, mutta nyt näyttää siltä, että joissakin ministeriöissä vallitsee ilmeisesti kaaos. Viime aikoina ministeritasoltakin on jouduttu kertomaan se ikävä totuus, että asioista tai päätöksistä ei ole tiedetty. Niistä on luettu mediasta.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) totaalisesti pieleen menneet maskikaupat johtivat laitoksen toimitusjohtajan lähtöön ja kahden alemman johtajan hyllytykseen, lisäksi käynnissä on rikostutkinta kauppoihin liittyvästä petosepäilystä.

Tässä vaiheessa on myös helppo syyttää eri tahoja.

Suosikkikohde on rusikoida kuntia heikosta varautumisesta pandemiaan.

Maskeja ja muita suojaimia ei ole tarpeeksi, koska varastojen kartuttaminen oli vuosia laiminlyöty kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Kunnissa tätä syytöstä ei niellä: varautumista on tehty normaalioloja varten, ei koronaa varten. Kun valtakunnantason poliitikko syyttää kuntia, liikutaan jo kaksinaismoralismin äärirajoilla. Aika moni kansanedustaja ja ministeri istuu myös kotikuntansa valtuustossa tekemässä linjauksia.

Eikä mene hyvin valtiollakaan.

Viime viikolla paljastui, että sosiaali- ja terveysministeriö on viivytellyt Suomen osallistumista jättiläismäiseen EU:n yhteiseen suojaintilaukseen. Tästäkään ei kukaan ole ottanut vastuuta, vaan vastuuta siirrellään komentoketjussa alaspäin. Kaiken huipuksi ministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on hankkeen eri vaiheista täysin tietämätön – tietokatkoksen takia.

Hallitukselle ja viranomaisille pitää antaa työrauhaa, mutta selviä puutteita tai suoranaisia virheitä ei voi sivuuttaa olkia kohautellen.

Koronakriisin johto on monissa asioissa ollut sekavaa ja vastuuta välttelevää. Tämä koskee sekä poliitikkoja että viranomaisia. Linja pitää saada selväksi. Kansalaisille tulee puhua selkeästi ja yksiäänisesti siitä, mitä koronakriisin hoidossa aiotaan lähiviikkoina tehdä ja miten kansalaisten pitää toimia.

Poikkeusoloissa korostuu hyvä johtaminen ja viestintä.

Molemmissa on paikoin pahoja puutteita.

Näin suurta kriisiä eivät voi hoitaa sellaiset ministerit ja virkamiehet, jotka eivät ole tilanteen tasalla. Heidät pitää tarvittaessa vaihtaa. Erilaisia sisäisiä ja ulkoisia selvityksiä on jo tehty tarpeeksi. Koronakriisin hoito ei todellakaan ole soteuudistuksesta tuttua poliittista sulle mulle -laatikkoleikkiä, vaan nyt on kyse – ei enempää eikä vähempää – kansalaisten hengestä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?