Pääkirjoitus: Koronakriisin torjunta ei saa kompastua pykäliin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Koronakriisin torjunta ei saa kompastua pykäliin

Suomi palautti rajatarkastukset kaikille rajoilleen viime viikolla.

Julkaistu: 25.3. 21:00

Valmiuslaki on kova ase demokraattisessa, avoimessa yhteiskunnassa. Se on huolestuttanut oikeusoppineita.

Valmiuslaki rajoittaa ihmisten vapaata liikkumista, elinkeinon harjoittamista ja monia itsestäänselviä perusoikeuksia. Koronavirusepidemian takia valmiuslain pykäliä on jo hallituksen käytössä Suomessakin. Päälle kaatuva koronakriisi testaa hallinnon toimivuuden poikkeusoloissa.

Kyse on loppujen lopuksi siitä, kuinka joustavasti ja nopeasti valtakunnan johto pystyy reagoimaan koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan kansalaisten terveydelle.

Valmiuslain käyttöönotosta kerrottiin viime viikolla.

Jo silloin oikeusoppineet esittivät kritiikkiä, että nyt saatetaan ottaa käyttöön sellaisiakin valmiuslain rajoitepykäliä, joille ei ole perustetta.

Silloin puhuttiin talouteen liittyvistä rajoituksista. Hallitus omaksui aluksi strategian, jossa lakipykälät otetaan ensin käyttöön ja sitten haetaan lupa jälkikäteen eduskunnasta. Hallitus informoikin kaikkia puolueita, koska pykälät pitää saada voimaan nopeasti, ja se onnistuu vain, jos kaikki eduskuntapuolueet ovat niiden takana.

Nyt hallitus joutuukin koronaviruksen vastaisessa taistelussaan etenemään hitaammin askelin. Hallituksen esittämät kovat toimet, Uudenmaan eristäminen ja ravintoloiden sulkeminen, onnistuvat vasta, kun eduskunta on näyttänyt vihreää valoa.

Samaan aikaan mediassa ja oikeusoppineiden joukossa on noussut keskustelu valmiuslain käytöstä ylipäätään. Onko Uudenmaan eristäminen valmiuslain edellyttämä välttämätön toimi?

Kun laki otetaan nyt käyttöön, se voidaan tehdä myöhemminkin, ja se kaventaa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia ja demokratian toimivuutta, kriitikot sanovat. Perustuslaki ja sen suoma liikkumisen vapaus ovat suomalaisen, kansanvaltaisen demokratian kulmakiviä. Perustuslaki takaa, että poliitikot eivät pääse tekemään ihan kaikkia älyttömiä uudistuksiaan, vaan ne joudutaan aina peilaamaan perustuslakia vasten – normaalioloissa.

Vuosia jauhettu sote-uudistus on pariinkin otteeseen kompastunut perustuslakiin.

Yleensä silloin alkoi keskustelu siitä, että perustuslaki on este isoille uudistuksille, ja sitä pitäisi muuttaa.

Siihen ei ole tietenkään syytä mennä, ei koronakriisinkään jälkeen. Perustuslaki on tärkeä ja arvokas instituutio jatkossakin.

Nyt eletään poikkeuksellisia aikoja, ja hallituksella pitää olla jämeriä ja nopeita keinoja käytössään. Täytyy muistaa, että kansalaisten turvallisuus on perusoikeus, jonka valtiovallan pitää taata. Koronavirus uhkaa tätä, siksi siihen pitää reagoida kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Kriisin torjunta on tapahduttava lain edellyttämillä keinoilla, mutta lakipykälien loputon viilailu ja harkinta eivät voi samaan aikaan hidastaa välttämättömiä toimia.

Valmiuslain pykäläkikkailun pohdintaa voi jatkaa koronan jälkeen, muutaman kuukauden päästä, kun valmiuslakia ei enää tarvita.