Pääkirjoitus: Koronakriisi uhkaa romuttaa monen suomalaisen talouden – kolkko kaiku 90-luvun murhenäytelmästä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Koronakriisi uhkaa romuttaa monen suomalaisen talouden – kolkko kaiku 90-luvun murhenäytelmästä

Julkaistu: 24.3. 21:00

Yritystoiminnan äkkipysähdys, työttömyys ja lomautukset ajavat ihmisiä ahdinkoon koronakriisin aikana.

Jos tulot loppuvat, loppuvat rahat moniin pakollisiin menoihin kuten vuokriin, vastikkeisiin, luottojen maksuihin ja jopa jokapäiväiseen ruokahuoltoonkin – ääritapauksessa.

Tässä vaikeassa tilanteessa rahaa on kuitenkin tarjolla: netissä.

Pikavippejä tarjoavat yhtiöt ovat juuri siellä, missä käteisestä on puutetta. Vakuudetonta lainaa saa vaivattomasti ja kuukausilyhennyskin näyttää kohtuulliselta, mutta luotonantajan bisnes perustuukin hurjaan korkoon. Yleensä pikavipin ottaja ei jätä vippiä yhteen kertaan, vaan palaa uudestaan helpon rahan apajille.

Turmiollinen velkakierre on valmis.

Ylivelkaantuneita auttava Takuusäätiö on jo varoittanut koronakriisin seurauksista.

Säätiön mukaan kriisi vaikuttaa kansalaisten taloudelliseen tilanteeseen. Monilla suomalaisilla on jo nyt niin monta osamaksua ja luottoa hoidettavanaan, että heidän taloutensa ei kestä tulojen vähenemistä kertarysäyksellä. Rehti suomalainen velanmaksaja pelkää maksuhäiriömerkintää, joka tulee, jos luotot ja maksut jäävät hoitamatta. Siksi moni ahdistuu ja päätyy hätäratkaisuihin, kuten pikavippeihin.

Takuusäätiön mukaan niitä pitää välttää, koska muitakin ja nimenomaan halvempia keinoja luottojen ja velkojen maksuvaikeuksien hoitoon on olemassa. Takuusäätiössä pelätään, että moni tekee hätäisiä velkojen yhdistelyjä ja osaratkaisuja markkinoilla olevilla korkeakorkoisilla lainoilla.

Hallituksen yksi päätehtävistä on suojella kansalaisia koronaviruksen taloudellisilta seurauksilta. Toistaiseksi 15 miljardin euron tukitoimista valtaosa on lainojen takauksia ahdinkoon joutuneille yrityksille. Pankit lainaavat, valtio takaa.

Sen sijaan pikavipin ottavalla kansalaisella ei ole valtiota takaamassa, vaan vastuu pitää kantaa ihan itse.

Ylivelkaantuminen on Suomessa jättimäinen ongelma, jota koronakriisi ei tule helpottamaan. Poliitikot ovat yrittäneet suitsia pikavippiyhtiöitä säätämällä 20 prosentin korkokaton 1.9.2019 alkaen. Edelleen on paljon ihmisiä, joilla lainan korko on paljon enemmän, jos he ovat ottaneet pikaluottoa ennen korkokaton määräytymistä.

1990-luvun lama jätti jälkeensä ylivelkaantuneiden armeijan, josta osa ei ole vieläkään selvinnyt veloistaan tai takauksistaan.

Saman murhenäytelmän toteutuminen pitää estää.

Kun valmiuslain käytössä on päästy vauhtiin, olisi suotavaa säätää asetuksella koronakriisin ajaksi väliaikainen korkokatto, vaikkapa kaksi prosenttia. Veronmaksajat pelastivat kuralle valahtaneen pankkijärjestelmän pankkituella 1990-luvulla. Nyt on luottolaitosten vuoro pelastaa veronmaksajat, ja toive koskee mitä suurimmassa määrin myös pikavippiyhtiöitä.

Koronakriisi ei todellakaan voi olla koronkiskonnan aikaa.