Pääkirjoitus: Työtön muuttaa työttömäksi kaupunkiin – kohta koetellaan veronmaksajien rahojen riittävyyttä - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Työtön muuttaa työttömäksi kaupunkiin – kohta koetellaan veronmaksajien rahojen riittävyyttä

Kaikki Suomessa keskittyy, myös työttömyys. Se ei ole hyvä asia, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Avoimia työpaikkoja voi kysellä TE-toimistoista.­

22.2. 7:00

Työttömyyteen liittyy monia pinttyneitä käsityksiä.

Kuten tämä.

Työttömät eivät lähde kirveelläkään omilta paikkakunniltaan työn perässä muualle. Työttömät ja työpaikat ovat eri paikkakunnilla: työtön ei työllisty ja yrittäjä ei saa väkeä. Syntyy kohtaanto-ongelma.

Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Tilastokeskuksen muuttotilastojen mukaan moni työtönkin kyllä muuttaa – työttömäksi.

Mutta.

Tehdään yksi asia ensin selväksi.

Työttömien muutto ei ole iso asia tilastovertailussa, jossa tarkastellaan kaikkien suomalaisten liikkumista paikkakunnalta toiselle. Yleensä muuttajat ovat työllisiä tai opiskelijoita.

Lisäksi työttömien iso massa on jo kaupungeissa.

Jos tarkastellaan pelkästään työttömien muuttoa, asia ei olekaan vähäpätöinen. Aiheeseen liittyvä tuorein Tilastokeskuksen tilasto ulottuu vuoteen 2017. Kuntakohtaisesta erittelystä käy ilmi, mitkä kunnat ovat työttömien muuttoliikkeen ”voittajia” eli niitä, joihin muuttaa enemmän työttömiä kuin sieltä lähtee pois. Maakuntien sisällä hakeudutaan keskuskaupunkeihin ja valtakunnallisesti suurimpiin kaupunkeihin.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoi Kuntalehden haastattelussa (2/2020), että työttömyyden kasautuminen kaupunkeihin on uusi piirre. Lisäksi työttömyys kestää isoissa kaupungeissa pidempään kuin muualla.

Työttömien muuttoa ei ole tutkittu valtakunnallisesti, siis syitä ja seurauksia. Ei kuitenkaan tarvitse olla väitellyt sosiologi todetakseen, että Suomessa kaikki keskittyy, miksei työttömyyskin.

Otetaanpa konkreettinen esimerkki: Lahti.

Lahtea on vaivannut pitkään sitkeä nuorisotyöttömyys. Se ei ole vähentynyt samaa tahtia muiden suurten kaupunkien, kuten Tampereen kanssa. Lahdessa oli vuoden 2019 lopussa yli 1 400 nuorta työtöntä. Määrä oli vähentynyt vuodessa vähän, vain 45 henkeä.

Juuri Lahteen muuttaa paljon työttömiä työnhakijoita, joilla on vain perusasteen koulutus. Lahden kannalta on vaikeaa, että koulutetut lähtevät ja työttömät muuttavat tilalle. Ei näytä hyvältä. Ei ihme, että Lahdessa on herätty työttömyyden hoitoon, kaupunginjohtoa myöten.

Suuriin kaupunkeihin muuttavien työttömien motiivit ovat todennäköisesti moninaisia.

Moni työtön varmasti ajattelee, että siellä on tulevaisuudessa työpaikka tai tarjolla on ainakin osa-aikatyötä, jota työtönkin voi korvauksia menettämättä tehdä. Voi olla myös tekemättä mitään. Taantuvan paikkakunnan työttömän eloon verrattuna kaupungissa toimivat palvelut – viihdykkeistä puhumattakaan. Niihin toki tarvitaan rahaa.

Täytyy muistaa, että elinkustannuksiltaan kalliisiin Etelä-Suomen kaupunkeihin muuttava työtön ei pärjää ilman yhteiskunnan mittavia tukia. Kela maksoi vuonna 2018 etuuksia yhteensä 15 miljardia euroa. Niistä työttömyyden perusturvaan kului lähes kaksi miljardia euroa, asumistukeen noin 1,4 miljardia euroa ja perustoimeentulotukeenkin yli 700 miljoonaa euroa.

Järkyttäviä summia.

Verorahoista.

Veronmaksajien kannalta olisi tärkeää, että työttömät työllistyisivät omilla paikkakunnillaan tai muuttaisivat töihin muualle. Työtön Helsingissä on tukijärjestelmän kannalta yhteiskunnalle kalliimpi kuin työtön Kajaanissa, varsinkin jos työttömyys kestää pitkään.

Voisiko ajatella niin, että työtön meloisi vastavirtaan ja lähtisikin työn perässä pienemmälle paikkakunnalle – ja pitäisikö sitä jopa kannustaa?

Onko mahdoton ajatus?

Miksi työtön hakeutuu maakuntien keskuksiin ja suuriin, kalliin asumisen kaupunkeihin, vaikka työpaikkaa ei ole tarjolla? Lähetä oma tarinasi timo.paunonen@iltasanomat.fi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?