Pääkirjoitus: Armeija ahdistaa nuoria miehiä – naisten asepalvelun lisäämistä syytä harkita - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Armeija ahdistaa nuoria miehiä – naisten asepalvelun lisäämistä syytä harkita

Uudet alokkaat aloittivat palveluksensa Santahaminan varuskunnassa Helsingissä 6. tammikuuta 2020.

Uudet alokkaat aloittivat palveluksensa Santahaminan varuskunnassa Helsingissä 6. tammikuuta 2020.

Julkaistu: 12.2. 21:00

Puolustusvoimat on jo tarttunut ongelmiin, jotka johtuvat ikäluokkien pienentymisestä ja miesten palveluskelpoisuuden heikentymisestä.

Monissa Euroopan maissa ollaan kateellisia Suomelle, joka on säilyttänyt yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan puolustuskykynsä hyvässä iskussa. Ilma- ja merivoimat uusivat kalustoaan strategisin hankinnoin, ja maavoimien suorituskykyä pidetään tällä hetkellä erittäin hyvänä suhteutettuna turvallisuusympäristöön. Samaan aikaan varusmieskoulutuksen uudistustyö etenee. Asepalvelus muuttuu entistä mielekkäämmäksi.

Huolenaiheitakin on, ja niistä suurimpia ovat syntyvyyden lasku ja nuorten miesten heikentynyt palveluskelpoisuus. Kutsunnoissa noin neljännes nuorista miehistä ei saa matkalippua kasarmille, ja palveluksensa aloittaneista keskeyttää noin 15 prosenttia. Onneksi keskeyttäneiden määrä on laskenut huippuvuosista: keskeyttäneitä oli peräti 19 prosenttia vuonna 2008.

Rivistä putoamisen syyt ovat useimmiten henkisiä, eivät ruumiillisia: isossa joukossa oleminen ja hierarkkisuus luovat ahdistusta ja sopeutumisvaikeuksia.

Kun syntyvyys samaan aikaan laskee ja ikäluokat pienenevät, voivat nuorten miesten pahoinvoinnista johtuvat ongelmat korostua lähivuosikymmeninä. Ongelma ei koske vain puolustusvoimia, vaan koko yhteiskuntaa. Pudokkaista pitää saada ote, ennen kuin he syrjäytyvät.

Ikäluokkien pienentyminen on jo konkretiaa. Tammikuussa palvelukseen astui runsaat 10 000 varusmiestä, mutta heinäkuun saapumiserä on jo noin tuhatta varusmiestä pienempi. Aivan näin suoraa alamäkeä ikäluokkien pieneneminen ei kuitenkaan etene, vaan tilanteen arvioidaan pysyvän suhteellisen vakaana vielä 10–15 vuoden ajan.

Puolustusvoimat on jo tarttunut edellä kuvattuihin ongelmiin, kertoi maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko keskiviikkona medialle Helsingissä. Korjausliikkeeksi Hulkko esittää sekä palvelukseen vapaaehtoisesti astuvien naisten määrän voimakasta lisäystä että miesten keskeyttämisten vähentämistä. Viimeksi mainittu voisi onnistua muun muassa tarjoamalla miehille entistä enemmän tehtäviä B-palveluskelpoisuusluokassa.

– Kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoita, Hulkko sanoi.

Asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen selvitysryhmä aloittanee pian työnsä. Se todennäköisesti pohtii tasa-arvosyistä pakollisen asepalveluksen ulottamista naisiin, mutta kansalaisilta ajatus tuskin saa laajaa kannatusta, eikä se lyhyellä aikavälillä sovi myöskään puolustusvoimien rakenteeseen.

Kenraaliluutnantti Hulkon resepti – palvelukseen enemmän vapaaehtoisia naisia ja mahdollisimman moni mies – on hyvä lähtökohta säilyttää nykyisen järjestelmän perusta ja samalla jatkaa tärkeitä uudistuksia.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta