Pääkirjoitus: Selvitys suomalaiskohtaloista ei törmännytkään Kremlin muuriin - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Selvitys suomalaiskohtaloista ei törmännytkään Kremlin muuriin

Kansallisarkiston halu selvittää Josif Stalinin aikana Neuvostoliitossa asuneiden suomalaisten elämänkohtalot on saanut Venäjällä varsin asiallisen vastaanoton.

Sandarmohin joukkohaudat ovat yksi paikka, jonne suomalaisten tie Neuvostoliitossa päättyi Josif Stalinin toimeenpanemissa vainoissa.­

19.1. 21:00

Kun Helsingin Sanomien eläkkeellä oleva toimittaja Unto Hämäläinen ehdotti viime elokuussa, että Suomen pitäisi tehdä perusteellinen tutkimus Josif Stalinin vainojen suomalaisuhreista, ajatus herätti Suomessa laajaa vastakaikua.

Hankkeen kannattajiksi ilmoittautuivat heti sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että silloinen pääministeri Antti Rinne (sd), joihin Hämäläinen kirjoituksessaan vetosi.

Myös monet tavalliset perheet tulivat julkisuuteen kertomaan, kuinka heidän sukulaistensa selvittämättömät katoamiset ja teloitukset ovat vaikuttaneet jälkeläisten mielialoihin aina näihin päiviin asti.

Tarvetta ja halua tutkimukselle tuntui siis olevan Suomessa, mutta virallisen Venäjän asenne oli pitkään epäselvä.

Kuinka halukkaasti Venäjä mahtaisi auttaa suomalaisia Stalinin syntien selvittelyssä, kun Venäjä itse näyttää nostavan Stalinia yhä korkeammalla jalustalle presidentti Vladimir Putinin hiljaisella hyväksynnällä?

Vuoden alussa Kansallisarkisto saattoi kuitenkin kertoa Venäjältä jo ensimmäisiä lupaavia uutisia.

Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkisto oli luvannut, että suomalaiset pääsevät tutkimaan likvidoitujen punasuomalaisten aineistoja.

Kyseessä on peräti 53 laatikollista materiaalia, joiden salauksen venäläisarkisto aikoo poistaa. Lupaus salauksen poistamisesta koskee toistaiseksi vain tätä yhtä arkistoa ja asiakokonaisuutta, mutta jo se on hyvä alku.

Viime keskiviikkona Kansallisarkisto julkaisi puolestaan esiselvityksen, jonka pohjalta se esittää viisivuotista tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista Venäjällä ja Neuvostoliitossa vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.

Kansallisarkiston esittämästä tutkimushankkeesta on uutisoitu Venäjän mediassa kuluneella viikolla useissa artikkeleissa. Uutisointi on ollut varsin asiallista ja neutraalia.

Mikäli Venäjän valtiollinen media olisi haluttu valjastaa jonkinlaiseen hankkeen kyseenalaistamisprojektiin, se olisi pystytty tekemään nopealla aikataululla, mutta sellaisesta ei ole ainakaan vielä näkynyt merkkiäkään.

Venäläisartikkeleista käy myös ilmi, että Venäjällä on pantu merkille Kansallisarkiston vastikään tekemä selvitys suomalaisten SS-miesten roolista juutalaisten ja siviilien surmiin muun muassa entisen Neuvostoliiton alueella.

Suomen etu on, että meillä on kanttia tutkia myös oman historiamme mustia pisteitä emmekä ole ainoastaan vaatimassa sitä muilta.

Merkitystä on varmasti myös sillä, että Kansallisarkiston suunnittelee selvittävänsä suomalaisten kohtalot laajasti koko Neuvostoliitossa.

Kyse ei ole siis pelkästään vangittujen ja teloitettujen kohtaloiden tutkimisesta, vaan kokonaiskuvan muodostamisesta. Lukemattomien kärsimystarinoiden lisäksi piilossa saattaa olla myös joitakin tuntemattomia suomalaisia pelastus- tai menestystarinoita.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?