Kun Venäjän presidentti panee tuulemaan, koko maailma seuraa silmät pyöreinä muutosten vauhtia.
Taivas varjele, mitä sieltä vielä tulee?
Varmaa on vain se, että Vladimir Putinin valmistelemat yllätykset eivät loppuneet tähän.
Keskiviikkona Putin mylläsi maansa kaikki hallintorakenteet epävarmuuden tilaan vuotuisessa linjapuheessaan.
Torstaina Putin oli jo niin pitkällä, että hän nimitti sekä uuden pääministerin että 75 luottohenkilöään valmistelemaan perustuslain muutoksia.
Kaiken lisäksi julkisuuteen kerrottiin, että ”vapaaehtoinen kansalaisäänestys” perustuslain korjauksista järjestettäisiin jo keväällä. Uutistoimisto Tassin lähteen mukaan se tapahtuisi ennen vapunpäivää eli ennen toukokuun alkua.
Kyseessä ei olisi kuitenkaan sitova kansanäänestys, vaan jonkinlainen neuvoa-antava mielipiteenilmaus. Mitä ilmeisimmin Putin haluaa siis varmistaa, että mahdollisella äänestysboikotilla ei voitaisi estää muutosten läpimenoa.
Mutta miksi Putinille tuli tällainen kiire?
Perustuslakiäänestyksen ajoittaminen kevääseen juuri ennen toukokuun alkua voi selittyä sillä, että äänestys kytketään osaksi valmistautumista toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotisjuhlallisuuksiin.
Eli ensin kansa pääsee vaaliuurnille tukemaan ”Venäjän itsemääräämisoikeutta” vahvistavia muutoksia ja sitten juhlitaan yhdessä voittoa natsi-Saksasta 9. toukokuuta.
Putinin propagandassa nämä kaksi asiaa on helposti koplattavissa yhteen: muutokset perustuslakiin tarvitaan, että nykyajan natsit ja fasistit eivät pääse yllättämään Venäjää.
Perustuslakia on Putinin mukaan vahvistettava niin, että kansainväliset sopimukset tai kansainvälisten järjestöjen päätökset eivät sitoisi Venäjää, mikäli ne rajoittavat Venäjän kansalaisten oikeuksia tai ovat ristiriidassa perustuslain kanssa.
Muotoilu voi kuulostaa itsestäänselvältä, mutta tosiasiassa se voisi tarkoittaa sitä, että halutessaan Venäjän ei olisi enää pakko noudattaa mitään kansainvälisiä velvoitteitaan. Putin viittasi itse tähän jo torstaina, kun hän kritisoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä.
– Joskus jopa Euroopan tuomioistuin tekee selkeästi laittomia päätöksiä, mitä on mahdotonta hyväksyä, Putin sanoi Tassin mukaan.
Putinin linjapuheeseen sisältyi myös vahva viesti Venäjän nuorisolle siitä, että sen paremmin presidentin urasta kuin matalammastakaan valtiollisesta tehtävästä haaveilevien ei kannattaisi hakeutua opiskelemaan tai työskentelemään ulkomaille.
Valtion keskeisissä johtotehtävissä toimivilla henkilöllä ei saisi jatkossa olla asumislupaa ulkomaille – ja presidentillä sellaista ei saisi olla taakkana edes menneisyydessään. Putin pyrkii näin estämään esimerkiksi sen, että kukaan maanpakoon lähtenyt oppositiovaikuttaja – kuten esimerkiksi Mihail Hodorkovski – ei voisi nousta nykyisen valtaklaanin haastajaksi.
Torstaina Putin opasti perustuslakityöryhmää, että he saavat esittää lakiin muutoksia myös oma-aloitteisesti. Uskokoon ken tahtoo, sillä tosiasiassa se tarkoittanee sitä, että loput Putinin haluamat muutokset tuodaan hyväksyttäväksi mukamas työryhmän itsensä ehdottamina.
Linjapuheessaan Putin jätti epämääräisiksi monta kohtaa. Esimerkiksi kuinka yhdelle henkilölle sallittujen presidenttikausien rajoitukset määriteltäisiin tarkalleen? Miten presidentin ja pääministerin valtaoikeudet suhteutettaisiin? Tai millainen rooli perustuslaissa muotoiltaisiin naftaliinista kaivetulle Gossovetille eli valtakunnanneuvostolle?
Putinin presidenttikautta on jäljellä vielä neljä vuotta, joten hän on yhä voimainsa tunnossa. Mitä myöhempään hän jättäisi valtaremontin, sitä heikommaksi hänen asemansa alkaisi käydä.
Tämä kaikki selittää tulipalokiireen, sillä tärkein päämäärä on Putinin oman aseman ja vallan turvaaminen kevään 2024 jälkeenkin.