Pääkirjoitus: Putin punoo valtaverkkojaan – Suomen kannattaa seurata tilannetta tarkasti - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Putin punoo valtaverkkojaan – Suomen kannattaa seurata tilannetta tarkasti

Presidentti Vladimir Putin esitteli Venäjän perustuslakiin muutoksia, joiden mukaan parlamentti valitsee jatkossa pääministerin.

Presidentti Vladimir Putin esitteli Venäjän perustuslakiin muutoksia, joiden mukaan parlamentti valitsee jatkossa pääministerin.

Julkaistu: 16.1. 21:00

Suomen kannattaa seurata tarkasti, miten Venäjän valtakuviot ovat muotoutumassa, kun presidentti Vladimir Putin punoo verkkojaan jatkaakseen vallassa vuoden 2024 jälkeen. Ei ole yhdentekevää, mistä asemasta Putin Venäjää jatkossa johtaa.

Moskovassa keskiviikkona nähdyn valtapoliittisen ennakkonäytöksen perusteella vanhan venäläisen sananlaskun voisi muokata uusiksi tyyliin ”Venäjä on ikuinen – ja Vladimir Putin melkein”. Presidentti Vladimir Putin toteutti ensiaskeleet ilmeisesti millimetrintarkasta suunnitelmasta, miten hän pysyy vallassa vielä vuoden 2024 jälkeenkin, jolloin hänen perustuslain mukaiset presidenttikautensa tulevat täyteen.

Putin on tuolloin 72-vuotias eli hän voi jatkaa Venäjän johdossa vielä pitkäänkin. Mutta millä paikalla? Se on hämärän peitossa.

Putin esitteli Venäjän perustuslakiin muutoksia, joiden mukaan parlamentti valitsee jatkossa pääministerin. Samalla pääministerin asema ja valtaoikeudet vahvistuisivat suhteessa presidenttiin. Tämän perusteella voisi kuvitella, että Putin jatkaisi vuoden 2024 jälkeen pääministerinä nykyistä pääministeriä vahvemmilla valtaoikeuksilla. Temppu ei olisi varsinaisesti uusi, sillä keskiviikkona potkut saanut Putinin tandem-pari, pääministeri Dmitri Medvedev ja Putin vaihtoivat paikkoja jo 2008, kun Medvedevistä tehtiin presidentti ja Putinista pääministeri. 2012 roolit vaihdettiin takaisin.

Suomelle ei ole aivan yhdentekevää, kuka Venäjää johtaa – ja mistä. Presidentti Sauli Niinistö on tullut hyvin toimeen presidentti Putinin kanssa. Presidenttien kahdenvälisiä keskusteluja on kuvattu avoimiksi ja rehelliseksi. Leningradilais-pietarilaislähtöinen Putin tunnetaan Suomessa ja Putin tuntee myös Suomen hyvin. Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö on viime vuosina sujunut hyvin EU:n asettamista pakotteista huolimatta. Vähäisin syy tähän ei ollut presidenttien yhteydenpito. Jos yhteistyö siirtyy pääministeritasolle, ainakin Suomen nykyisellä pääministerien vaihtuvuustahdilla pysyvämpiä suhteita on vaikea luoda. Henkilötason suhteiden merkitystä Venäjän suuntaan ei kannata aliarvioida, joskaan niihin ei tule myöskään hirttäytyä. Myös Niinistön kausi loppuu 2024. Mitä sen jälkeen? Ulkopolitiikka on myös protokollaa.

Putin nosti Venäjän liittovaltion verovirastosta uudeksi pääministeriksi Mihail Mishustinin, 53. Uusi pääministeri on tuntematon paitsi Venäjällä myös Suomessa. Venäjän suhteen arvaamattomuuteen kannattaa varautua jatkossakin. Myös siihen kannattaa varautua, ettei Putin johda Venäjää sen paremmin presidentin kuin pääministerinkään paikalta. Kenties hän sorvaa itselleen uutta tulevaisuutta parlamentin ylähuoneessa, Venäjän federaation neuvoa antavassa valtioneuvostossa Gossovetissa tai johtamassaan turvallisuusneuvostossa. Myös mahdollinen valtioliitto Valko-Venäjän kanssa avaa uusia mahdollisuuksia. Suomi tottui jo Neuvostoliiton aikana monen tason vallankäyttöön: Neuvostoliitossakin saattoi olla presidentti, mutta valta puuttui, ellei tämä ollut myös Nkp:n keskuskomitean pääsihteeri.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta