Pääkirjoitus: Myös perustuslakivaliokunta on tarkkailun alla – onko Haavisto kuivilla al-Holista hallitusenemmistön turvin? - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Myös perustuslakivaliokunta on tarkkailun alla – onko Haavisto kuivilla al-Holista hallitusenemmistön turvin?

Ulkoministeri Pekka Haavisto poistumassa perustuslakivaliokunnasta, jossa hän oli kuultavana tiistaina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto poistumassa perustuslakivaliokunnasta, jossa hän oli kuultavana tiistaina.

Julkaistu: 15.1. 21:00

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan oma asema ja toiminta on kevään mittaan tarkassa seurannassa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) toimien tutkinnan takia. Onko Haaviston asema turvattu poliittisesti jo etukäteen hallituspuolueiden enemmistön ansiosta?

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aloitti ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) al-Holin pakolaisleiriin liittyvien kotiuttamistoimien laillisuuden tutkimisen tiistaina harvinaisena ministerivastuuasiana, joka vakavimmillaan voi johtaa ministerin valtakunnanoikeuteen. Jo ensimmäisenä päivänä kokous venyi yli kuusituntiseksi. Haaviston ohella valiokunta kuuli ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista, joka kieltäytyi noudattamasta Haaviston lainvastaisiksi kokemiaan määräyksiä ja joka siirrettiin ulkoministeriössä syrjään tehtävistään ainakin al-Holiin liittyvissä asioissa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kertoi, että kuulemisen perusteella ”kertomukset ovat ristiriitaisia keskenään”. Ojala-Niemelän mukaan ”myös Haaviston kertomuksiin on jäänyt aukkoja” (Iltalehti 15. 1.). Valiokunta käsittelee asiaa pitkälti kevääseen. Perustuslakivaliokunta kuulee talven aikana asiantuntijoina myös kolmea valtiosääntöoikeuden, kolmea rikosoikeuden ja kolmea hallinto-oikeuden professoria.

Tapaus Haavisto mittaa jälleen kerran perustuslakivaliokunnan kyvyn nousta päivänpolitiikan ja hallitus-oppositio-jaon yläpuolelle. Lähtökohta on valiokunnan kannalta hankala, sillä moni odottaa Haaviston selviävän kymmenen kansanedustajan tekemästä muistutuksesta kuivin jaloin, koska valiokunnassa hallituspuolueilla on enemmistö. Epäilyjä on ruokkinut esimerkiksi Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, professori Markku Jokisipilä. Hän pitää Haaviston asemaa ”turvattuna” jo valiokunnan ja eduskunnan poliittisten voimasuhteiden takia (STT 13. 1.). Jos Jokisipilän logiikkaa on uskominen, perustuslakivaliokunnan tutkintaa voidaan pitää jopa turhana, mikäli lopputulos tiedetään etukäteen.

Tällaiset lausunnot syövät valiokunnan uskottavuutta. Perustuslakivaliokunnan poliittisuutta epäiltiin monella taholla jo viime vaalikaudella, kun se käsitteli sote-esitysten perustuslainmukaisuutta. Perustuslakivaliokunnan toimintaa seurataan tarkasti. Jos valiokunnan työ nähdään vain hallituspohjan jatkeena, Suomessa käynnistyy jälleen keskustelu eduskunnan ulkopuolisen perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta.

Perustuslakivaliokuntaa pidettiin pitkään eduskunnan arvovaltaisimpana valiokuntana, jonka jäseneksi pääseminen oli kunnia-asia. Viime vuosina tilanne on muuttunut, eikä valiokunnan puheenjohtajuus ei ole ollut halutuimpien joukossa. Valiokunnan arvovalta on myös sen jäsenten varassa. Valiokunnan jäsen Anna Kontula (vas) jätti tiistaisen ministerivastuukokouksen väliin, vaikka aikataulu oli tiedossa jo ennen joulua ja kokouksen tuli olla täysimääräisenä (17 jäsentä) koolla. Kontula piti tärkeämpänä osallistua Gazan rajalla mielenosoitukseen kuin valiokuntansa kokoukseen, ja Kontulaa sijaisti varajäsen Paavo Arhinmäki (vas).

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta