Pääkirjoitus: Ranskan sitkeään eläkeriitaan olisi jo saatava sopu - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Ranskan sitkeään eläkeriitaan olisi jo saatava sopu

Keltaliiviliike järjesti eläkereformia vastustavan mielenosoituksen Nantesissa viime lauantaina. Lakot hallituksen ajamaa uudistusta vastaan alkoivat 5. joulukuuta.

Keltaliiviliike järjesti eläkereformia vastustavan mielenosoituksen Nantesissa viime lauantaina. Lakot hallituksen ajamaa uudistusta vastaan alkoivat 5. joulukuuta.

Julkaistu: 13.1. 21:00

Ranskassa on käyty jo 40 vuorokautta erittäin kovaa työtaistelua Emmanuel Macronin eläkeuudistuksesta. Tämä reformi on presidentin tärkein sosiaalipoliittinen hanke, mutta se herättää kansalaisissa tiukkaa vastustusta ja epäluottamusta järjestelmää kohtaan.

Vastustus henkilöityy pitkälti Macroniin, vaikka käytännössä eläkereformin mannekiinina onkin ollut pääministeri Édouard Philippe. Vaalikampanjassaan Macron lupaili, ettei uudistus heikennä eläke-etuja, mutta käytännössä näin ei tietenkään ole – reformissa on voittajia ja häviäjiä. Katteettomien lupausten vuoksi Macron ei ole onnistunut saamaan läpi viestiään uudistuksen välttämättömyydestä.

Ranskan nykyinen eläkejärjestelmä on sekava ja se kohtelee eri tavalla eri työntekijäryhmiä. Monet julkisen sektorin liitot ovat onnistuneet hankkimaan jäsenilleen merkittäviä etuja. Eläkerahastoja on yhteensä peräti 42.

Hallitus esittää kalliin ja sirpaleisen järjestelmän tilalle uutta, palkansaajien pisteytykseen perustuvaa järjestelmää, jossa eläkerahastot yhdistettäisiin saman katon alle. Yleinen vanhuuseläkeikä nousisi 62 vuodesta 64:ään. Reformin taustalla on uhka taloudellisen pohjan putoamisesta koko järjestelmältä. Jatkaminen nykymenolla nakertaisi eläkevaroihin virallisen arvion mukaan 8–17 miljardin euron alijäämän vuoteen 2025 mennessä.

Macron ei ole onnistunut saamaan läpi viestiään uudistuksen välttämättömyydestä.

Pääministeri Philippe lupasi lauantaina vetää eläkeiän noston väliaikaisesti pois hallituksen esityksestä. Myönnytys kelpasi muun muassa suurimmalle yksityisen sektorin ammattiliitolle CFDT:lle mutta ei radikaaleille CGT:lle ja FO:lle, jotka uhkasivat jatkaa työtaistelutoimiaan. Näin ay-liike on jakautumassa kahtia, mikä parantaa hallituksen mahdollisuuksia voittaa kiistassa.

Hallitus heitti samalla pallon työmarkkinaosapuolille. Jos työnantaja- ja työntekijäjärjestöt eivät huhtikuun loppuun mennessä pääse sopuun vaihtoehdoista eläkeiän nostolle, varaa hallitus itselleen oikeuden säätää eläkeiästä laki. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: eläke-etujen leikkaaminen ja eläkemaksujen korottaminen, mutta molemmat ovat yhtä vaikeita viedä läpi. Työnantajajärjestö Medef ilmoitti, ettei se hyväksy korotuksia palkkojen sivukuluihin.

Ajoittaisesta kritiikistä ja peloista huolimatta Suomen eläkejärjestelmä on edelleen suhteellisen vakaalla pohjalla, ja se pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa. Vanhuuseläkeikää nostettiin porrastetusti vuoden 2017 uudistuksessa, ja se on jo johtanut työurien pidentymiseen. Kenenkään etuja ei olla leikkaamassa.

Gallialaiseen tapaan kiihkeässä Ranskan eläkepelissä on aikalisä, mutta lakot eivät ole loppuneet eivätkä järjestelmän perusongelmat ole kadonneet minnekään. On syytä toivoa, että kevään neuvotteluissa reformista syntyy järkevä kompromissi.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta