Pääkirjoitus: Pahimmat työmarkkina­neuvottelut ovat vasta edessä – kuntia odottaa Tehy-kaaos - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Pahimmat työmarkkina­neuvottelut ovat vasta edessä – kuntia odottaa Tehy-kaaos

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on luonut niin kovat paineet palkkavaatimuksiin, että niistä on vaikea perääntyä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on luonut niin kovat paineet palkkavaatimuksiin, että niistä on vaikea perääntyä.

Julkaistu: 9.1. 21:02

Hankalimmat työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät ensi viikolla, kun kunta-alalla aletaan ottaa mittaa toisistaan. Tehyn vaatimukset ylimääräisestä 1,8 prosentin palkankorotuksesta ovat levinneet koko kuntapuolelle. Rahaa ei ole, joten kaaosta pelätään. Takaraja on maaliskuun loppu.

Muste ei ole vielä ehtinyt kuivua Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton päänavaussopimuksessa, kun työmarkkinakierroksen kovin taisto alkaa. Tiistaina nimittäin käynnistyvät neuvottelut kunta-alan palkankorotuksista. Kikyn jatko ei ole ainoa huoli.

Teknologia pääsi sopuun 3,3 prosentin palkankorotuksista. Terveydenhoitoalan Tehy on vaatinut jo pitkään, että sen tulee saada yleisen palkkalinjan päälle vielä 1,8 prosenttia muita suuremmat korotukset kymmenen vuoden ajan peräkkäin. Tehystä vaatimukset ovat levinneet muulle kuntasektorille. Esimerkiksi opettajien OAJ vaatii samaa kuin Tehy, samoin muut.

Neuvottelujen lopputulos on aina kompromissi, mutta tällä kertaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on luonut niin kovat paineet, että niistä on vaikea perääntyä.

Onkin syytä kysyä, ovatko Tehyn vaatimukset realistisia. Kuntatalous on jo valmiiksi kuralla. Viime vuonna peräti 70 kunnassa käytiin jo yt-neuvotteluita väen vähentämiseksi. Rahaa ei ole, velkaa otetaan ja kunnallisverot kohovat tänä vuonna ennätystasolle. Tehyn vaatimukset ovat yksittäisen hoitajan ja amattikunnan näkökulmasta ymmärrettäviä. Myös palkkaeroja on syytä kuroa kiinni. Kuntalainenkin voi sanoa, että hoitajien lisäkorotus on paikallaan, mutta saattaa kauhistua, kun verotus kiristyy ja kiristyy. Suomeksi sanottuna: maksumies on hukassa. Julkisen alan liitot odottavatkin apua Sanna Marinin (sd) hallitukselta. Hallitus ei ole rahoitukseen varautunut.

Onkin syytä kysyä, ovatko Tehyn vaatimukset realistisia.

Kuntatyönantaja on laskenut, että vientiteollisuuden 3,3 prosentin yleisen linjan seuraaminen maksasi kunnille joka tapauksessa 700 miljoonaa euroa sopimuskauden aikana. Ylimääräinen 1,8 prosenttia tarkoittaisi sen päälle 800 miljoonan vuosittaisia lisäkuluja. Jos koko kunta-ala saa vastaavat korotukset, summa nousee vuositasolla 2,2 miljardiin, mikä olisi 10,5 prosenttia enemmän kuin 2019. Lisäksi kuntia rasittaa neljä prosenttia korkeampi eläkemaksu kuin yksityisellä puolella, senkin hintalappu on vuodessa 737 miljoonaa.

Pelkällä hoitajien 1,8 ylimääräisellä korotuksen hinnalla saisi palkattua Kuntatyönantajien mukaan 15 700 sairaanhoitajaa seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi – jos heitä löytyisi. Mikäli kaikki saisivat kuntapuolella Tehyn mukaiset lisäkorotukset, vastaavalla summalla voisi rahoittaa yli 42 000 työpaikkaa. Muutenkin kohoaviin kunnallisveroihin tulisi jopa 2,2 prosenttiyksikön nostopaine.

Takaraja on maaliskuun lopulla. Jos sopua ei siihen mennessä synny, kunnissa ja terveydenhoitopiireissä pelätään kaaosta. Moni muistaa Tehyn lakon 2007. Tuolloin Tehy käytti painostuskeinona joukkoirtisanoutumista, jolloin kyse on suoraan ihmishengistä. Toivottavasti niin pitkälle ei mennä, mutta ennusmerkit ovat pahat.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta