Pääkirjoitus: Kansa kaipaa talousopetusta – eikä oppi tekisi pahaa tuhlaaville poliitikoillekaan - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Kansa kaipaa talousopetusta – eikä oppi tekisi pahaa tuhlaaville poliitikoillekaan

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus voisi luoda uutta poliittista kulttuuria verorahojen käytön valvontaan, kirjoittaa pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

27.12.2019 21:00

Suomalaisilla on monia kansansairauksia.

Sydän pettää. Diabetes vaivaa.

Masennus vaanii.

Listaan voisi lisätä uuden vitsauksen: ylivelkaantumisen. Asiakastiedon tilastojen mukaan lähes 400 000 suomalaista on hankkinut itselleen maksuhäiriömerkinnän eli velat tai maksut ovat jääneet maksamatta.

Henkilökohtaiselle ylivelkaantumiselle voi olla monia syitä. Elämä saattaa heitellä ja tuoda yllättäen eteen tilanteen, jossa kuralle luisunutta taloutta joutuu paikkaamaan velalla. Mutta paljon on myös sitä, että yksinkertaisesti eletään yli varojen. Siis kulutetaan enemmän kuin tienataan. Pikavippien helppo saatavuus ei ole omiaan pienentämään maksuhäiriömerkintöjen määrää.

Osuuspankkien OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio muistuttaa (HS 27.12.), että suomalaisten henkilökohtainen talousosaaminen on todella huonoa. Ritakallion mukaan aivan liian moni suomalainen ei ymmärrä, mistä raha tulee, minne se menee ja mitä tarkoittavat velka, velkaantuminen ja korko.

Nyt korot ovat alhaalla ja lainarahaa saa halvalla. Korkojen noususta on varoiteltu jo niin kauan, että kukaan ei oikein usko, että pelättyä korkeiden korkojen aikaa olisi oikeasti edes tulossa. Halpa lainaraha pitää talouden ja kulutuksen pyörimässä, korkojen äkkinousu, talouden taantuma ja työttömyysaalto tietäisivät katastrofia sekä velallisille että velkarahaa jakaneille rahoituslaitoksille. Lainsäätäjällä on keinoja vahtia ylivelkaantumista korkokatoilla ja positiivisella luottorekisterillä, mutta siihen varsinaiseen ongelman ytimeen näillä keinoilla ei päästä. Jos ei ymmärrä oman talouden hoidon päälle, silloin eivät lait ja säädökset auta.

Ritakalliokin peräänkuuluttaa taloustaitojen opettamista.

Hän pitää taloustaitoa yhtä tärkeänä kuin lukutaitoa.

Kansalainen saa taloutensa kuravelliksi, mutta kyllä siihen pystyy myös julkinen talous, kunnat ja valtio. Kun yksityinen ihminen ottaa lainaa, tuhlaa, eikä pysty maksamaan velkaansa takaisin, hän saa maksuhäiriömerkinnän. Kun verovaroja käyttävä julkinen yhteisö investoi ja rahat eivät riitä, se saa – lisää verorahaa. Viime vuosia on kohistu julkisten rakennushankkeiden kustannuksista tai lähinnä niiden karkaamisesta.

Esimerkkejä riittää: länsimetro, Musiikkitalo, Eduskuntatalon saneeraus ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: Olympiastadion.

Olympiastadionin modernisoinnista päätettiin vuonna 2012. Kustannusarvio oli 200 miljoonaa euroa. Remontin edetessä budjetti nousi 261 miljoonaan, mutta tämäkään ei riitä. Lopullinen hinta tulee olemaan vähintään 325 miljoonaa euroa. Hurja ylitys, varsinkin jos remontoidulle urheilupyhätölle ei löydy toimintaa. Tästä pormestari Jan Vapaavuori (kok) on pitänyt meteliä. Helsinki on yksi korjauksen rahoittajista.

Rakennushankkeiden lisäksi veronmaksajat pitävät pystyssä melkoista tukijärjestelmää. Kela maksaa erilaisia tukia ja etuuksia – sairaanhoitokorvauksia, lapsilisiä ja asumistukea – yhteensä lähes 15 miljardia euroa vuodessa.

Jos kansalaisille pitää opettaa taloustaitoja niin kyllä niitä pitää opettaa myös kuntapoliitikoille ja kansanedustajille. Pääministeri Sanna Marinin (sd) uutukainen hallitus voisi ottaa tästä kopin ja luoda uutta poliittista kulttuuria julkiseen talouteen: verorahoja ei aina tarvitse jakaa tai leikata, niiden käyttöä voi myös valvoa – tehokkaasti. Verorahojen käytön paremmalla vahtimisella voisi jäädä rahaa julkisiin palveluihin kuten vanhusten hoitoon, kouluille tai lasten mielenterveyshoitoon.

Raamatun tuhlaajapojalle ei aina tarvitse teurastaa vasikkaa – valtion taloudessakaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?