Pääkirjoitus: Twiitilläkin voi puolustaa Suomea - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Twiitilläkin voi puolustaa Suomea

Venäjän valtiollinen Voitonmuseo on julkaissut talvisodasta jo kaksi twiittiä, joissa se ei tee selväksi, että Mainilan laukauksia ei ampunut Suomi vaan Neuvostoliitto itse. Suomalaiset ovat vastanneet ahkerasti museon väitteisiin.

Venäjän valtiollinen Voitonmuseo on julkaissut talvisodasta jo kaksi twiittiä, joissa se ei tee selväksi, että Mainilan laukauksia ei ampunut Suomi vaan Neuvostoliitto itse. Suomalaiset ovat vastanneet ahkerasti museon väitteisiin.

Julkaistu: 6.12.2019 21:01

Itsenäisyytemme puolustaminen on nykyaikana asia, jota pitää tehdä käytännössä päivittäin ja johon me kaikki voimme ottaa osaa jopa kotisohvaltamme tai konttorituoliltamme.

Suomessa on vastikään muisteltu talvisodan alkamisen 80-vuotispäivää, ja nyt saamme puolestaan juhlia itsenäisyytemme 102-vuotispäivää.

Sosiaalisessa mediassa moni on pohdiskellut, kuinka me nykyisin elävät selviäisimme, jos meidän kohtaloksemme tulisi lähteä puolustamaan isänmaatamme yhtä yllättäen ja yhtä karuihin olosuhteisiin kuin talvisodan kokeneelle sukupolvelle kävi 1939.

Harva tulee ehkä ajatelleeksi, että itsenäisyytemme puolustaminen on nykyaikana asia, jota pitää tehdä käytännössä päivittäin ja johon me kaikki voimme ottaa osaa jopa kotisohvaltamme tai konttorituoliltamme.

Talvisodan valeuutinen olivat Suomen mukamas ampumat Mainilan laukaukset. Nykyisin valheellisia väitteitä ja lavastettuja tapahtumia tuntuu tulevan sen sijaan joka tuutista ja jokaisesta ilmansuunnasta.

Kuvaavaa kuitenkin on, että myös Mainilan laukauksiin liittyvä valheellinen informaatio pitää yhä sekin pintaansa. Tuoreen esimerkin saimme tästä vastikään, kun Venäjän tärkeimpiin historiallisiin museoihin kuuluva valtiollinen Voitonmuseo twiittasi talvisodan alkamisen muistopäivänä ”suomalaisen tykistön tulituksesta neuvostojoukkojen asemia vastaan”.

Twiitti herätti heti huomiota sekä Suomessa, Venäjällä että Venäjää seuraavissa kansainvälisissä asiantuntijoissa maailmalla.

Moni tavallinen suomalainen kiiruhti huomauttamaan venäläismuseolle, että todellisuudessa kyse oli Neuvostoliiton itsensä ampumista laukauksista eli puna-armeijan suorittamasta lavastuksesta.

Kommentointiketjuun liittyi nopeasti Suomen ulkoministeriöstä myös kaksi henkilöä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksiköstä. Ensin twiittasi yksikönpäällikön sijainen Päivi Nevala.

– Yritykset uudelleenkirjoittaa historiaa ja vääristellä totuutta eivät muuta sitä, mitä oikeasti tapahtui. Rehellisesti, Voitonmuseo, ketä tämä palvelee? Nevala twiittasi englanniksi.

Seuraavaksi Voitonmuseolle kirjoitti yksikönpäällikkö Päivi Peltokoski.

– Arvoisat museon työntekijät, tarkistakaa, olkaa hyvät, teidän tietonne. Neuvostoliiton tykistö iski Suomeen ja aloitti sodan eikä toisin päin, kuten te kirjoitatte.

Suomalaisten palaute pantiin myös merkille Voitonmuseossa, joka ryhtyi torstaina selittelemään ensimmäistä twiittiään sekä uudella twiitillä että Iltalehdelle lähettämällään kirjallisella vastauksella. Museo antoi ymmärtää, että heidän ensimmäinen twiittinsä olisi tulkittu Suomessa väärin. Isoilla kirjaimilla korostettu selitys kuului näin:

– Kyseisessä twiitissä me emme totea, että sodan SYYNÄ oli alueiden ampuminen. Me kerromme, että se toimi AIHEENA. Kyseisellä twiitillä on toteutuneen historiallisen tapahtuman informatiivinen luonne ja se perustuu Neuvostoliiton hallituksen 26. marraskuuta 1939 antamaan protestinoottiin.

Edes uudessakaan twiitissä museo ei selvennä sitä, että ei ollut mitään ”suomalaisen tykistön tulitusta neuvostojoukkojen asemia vastaan” eikä se ainakaan ollut siten ” toteutunut historiallinen tapahtuma”.

Ulkoministeriön työntekijöinä Nevala ja Peltokoski poikkesivat ilahduttavalla tavalla siitä suomalaisesta vaikenemisen ja varovaisuuden kulttuurista, joka meillä oli vallalla vielä esimerkiksi suomalais-venäläisten lapsikiistojen alkaessa vuonna 2009.

Valtionhallinnossa on opittu jo hyvin, että vaikeneminen ei ole kultaa Twitter-aikana.

Mikäli emme reagoi Suomen roolista levitettävään väärään tietoon, luovutamme vapaaehtoisesti kaiken pelikentän erilaisille informaatiohäiriköille. Reagointi ei välttämättä johda siihen, että väärä väite korjattaisiin, mutta olemmepahan ainakin tuoneet suoraselkäisesti julki oman kantamme.

Suomea voi siis puolustaa jopa yhdellä ainoalla twiitillä.

Tuoreimmat osastosta