Pääkirjoitus: Antti Rinteen varjo seuraa hallitusta vielä pitkään - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Antti Rinteen varjo seuraa hallitusta vielä pitkään

Vielä hetki pääministerinä. Antti Rinne lähdössä Mäntyniemeen jättämään hallituksensa eronpyyntöä.

Vielä hetki pääministerinä. Antti Rinne lähdössä Mäntyniemeen jättämään hallituksensa eronpyyntöä.

Julkaistu: 3.12. 21:00

Pääministerin tehtävät jättänyt Antti Rinne (sd) aikoo jatkaa puolueen puheenjohtajana ja tavoitella myös jatkokautta ensi kesän puoluekokouksessa.

Sdp:ssä on edessä tilanne, jossa uusi pääministeri – joko Sanna Marin tai Antti Lindtman – ei johda puoluetta.

Vastaavanlaisia tilanteita on ollut aiemminkin. 1980-luvun lopulla Sdp:n puheenjohtaja Pertti Paasio piti saada vaikka väkisin Harri Holkerin (kok) hallitukseen. Ongelma oli vain se, että kukaan demariministereistä ei halunnut sieltä pois ennen kuin Kalevi Sorsa luovutti ulkoministerin paikkansa – jahkailun jälkeen.

Rinne vakuuttaa tukeaan seuraajalleen, mutta käytännössä se tarkoittanee sitä, että vaikka Rinne pysyy taustalla, valta on hänellä. Rinteen heiton tiedotustilaisuudessa siitä, että hän ei ole katoamassa politiikasta mihinkään voi tulkita myös eräänlaiseksi ”kuoleman suudelmaksi” seuraajalle. Kun Sdp määrittelee hallituksessa linjaa, puolueen puheenjohtaja on mukana kaikissa keskeisissä päätöksissä.

Ulospäin uusi hallitus näyttää jopa enemmän toimintakykyiseltä. Rinteen hallituksen ongelma oli Rinne itse. Hän on työmarkkinaneuvotteluiden koulima ay-juristi, jonka olisi pitänyt muistaa, että valtakunnan politiikassa toimivat eri säännöt kuin tupo-pöydissä. Rinne suhmuroi kulisseissa – isoissa ja pienissä asioissa.

Rinteen epäselvä rooli Postin omistajaohjauksessa koitui ministeri Sirpa Paateron (sd) tuhoksi, mutta loppujen lopuksi se vei Rinteeltäkin pääministerin paikan.

Nyt Rinne poistuu, mutta viiden puolueen hallitus ohjelmineen jatkaa. Marin tai Lindtman pääministereinä näyttävät Rinteeseen verrattuna uuden ajan poliitikoilta, ja heidän johdollaan hallitus voi pestä ryvettyneet kasvonsa. Muutenkin jos Marin valitaan pääministeriksi, Suomessa nähdään viiden puolueen ja viiden johtavan naisministerin hallitus. Historiallista. Keskustan ja Sdp:n yhteenotto viilsi puolueiden välisiin suhteisiin varmasti haavoja, mutta ne arpeutuvat aikanaan.

Tosin keskustan Katri Kulmuni jätti vaisun vaikutelman hallituskriisin hoidossa. Keskustan puheenjohtajaa valitaan taas ensi kesänä, ja Kulmunin esiintyminen ei välttämättä ollut omiaan vakuuttamaan jäsenet sitä, että tässä on puolueen uuteen kirkkauteen nostava voima.

Politiikassa yleensä on tärkeää se, miltä asiat näyttävät. Rinne oli hallituksensa heikoin lenkki sekä julkisuudessa että hallituksen sisällä.

Olisiko nyt politiikassa aika astua eteenpäin?

Viime päivien kuohunnassa nimittäin tuppaa unohtumaan, että hallituksen pitäisi hoitaa myös valtakunnan asioita. Tavallisilla äänestäjillä ja veronmaksajilla olisi oikeus saada vaihteeksi myös hyvää poliittista hallintoa ja päätöksentekoa sekä yhteiskunnan uudistamista lainsäädännöllä – poliitikkojen loputtomia laatikkoleikkejä on jo nähty tarpeeksi.