Pääkirjoitus: Opetusministeriön passiivisuus on ollut käsittämätöntä – Baltzaria on tuettu sokeasti - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Opetusministeriön passiivisuus on ollut käsittämätöntä – Baltzaria on tuettu sokeasti

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi ihmiskaupasta epäillyn Veijo Baltzarin teatterille tukea sokean välinpitämättömästi, vaikka sen piti tietää ministeriölle tehdyn raportin perusteella, millaisesta toiminnasta on kyse.

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar on paistatellut näkyvien poliitikkojen ja kulttuuriväen suosiossa vuosikaudet, vaikka hänen rikostuomionsa ja tausta ovat olleet tiedossa.­

27.11.2019 21:00

Koko alkuviikko on ihmetelty, miten törkeästä ihmiskaupasta epäilty ja vangittu kulttuurineuvos Veijo Baltzar, 77, on pystynyt paistattelemaan näkyvien poliitikkojen ja kulttuuriväen suosiossa vuosikaudet, vaikka hänen rikostuomionsa ja tausta ovat olleet esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä (OKM) tiedossa. Myös sitä sopii ihmetellä, että presidentti Tarja Halonen nimitti 2011 Baltzarin kulttuurineuvokseksi, joskin esityksen nimityksestä valmisteli arvonimilautakunta. Asian päivänvaloon nostaneen Helsingin Sanomien (HS 24. 11.) jutun perusteella Baltzarin toiminta on muistuttanut kulttiyhteisöä, johon on houkuteltu muun muassa alaikäisiä tyttöjä.

Mutta suorastaan kaameaa on ollut seurata opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen selityksiä, miksi hänen ministeriönsä jatkoi Baltzarin Drom-yhdistyksen tukemista, vaikka Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) teki jo 2012 erittäin kriittisen raportin Baltzarin teatterin toiminnasta. OKM tuki sitä vuodesta 2013 vuoteen 2019 noin 166 000 eurolla. Muilta tahoilta tukea on herunut lisää. Opetusministeriön toiminta on ollut hävyttömän sokeaa. Lehikoinen itse antaa ministeriön tiedonkulusta onnettoman kuvan: tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä.

– Ei ole ymmärrys riittänyt, että sillä olisi voinut olla laajempaakin kantavuutta Baltzarin toimintaan, Lehikoinen selittää HS:lle (HS 26. 11.).

Humakin raportti oli paljastava ja karu – ja se jäi ministeriöön pölyttymään. Sen otti vastaan juuri tuolloin korkeakouluyksikön johtajana toiminut Lehikoinen. Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) nimitti Lehikoisen kansliapäälliköksi vuonna 2013, ja Lehikoisen Sdp:n jäsenkirja oli nimityksessä vahva meriitti. Lehikoisen rooliin on syytä puuttua, eikä johtava virkamies saa päästä tilanteesta ulos puolivillaisilla selityksillä. Kansliapäällikkö Lehikoisen esimiehinä toimineiden ministerien toimintaa sopii myös ihmetellä, nyt ex-ministerit pesevätkin käsiään koko jupakasta. Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk) tiivistää, että ministeriö on epäonnistunut asian käsittelyssä.

Baltzarin tukemiseen liittyy vuosien varrella useita näkyviä demaripoliitikkoja ex-pääministeri Paavo Lipposesta (sd) alkaen. Baltzar oli myös Sdp:n eduskuntavaaliehdokas 2015. Romanyhteisössä Baltzar ei ole nauttinut samanlaista suosiota kuin suomalaispoliitikkojen valokeilassa. Itä-Suomen romaniasioiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Seppo Hagert sanoo Savon Sanomille (SS 26. 11.), miten paikallinen romaniyhteisö sanoutui irti Baltzarin toiminnasta, kun tämä puuhasi kansainvälistä kulttuurikeskusta Kuopioon. Kuopion romanit pitivät Balzarin toimintaa rahastuksena ja ”elvistelynä”. Ehkä he tunsivat hänet paremmin kuin suvaitsevaisuuspisteitä keränneet poliitikot.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?