Pääkirjoitus: Nato ei ole vielä kuollut – puolustus­liiton pysyminen vahvana on myös Suomen etu - Pääkirjoitus - Ilta-Sanomat

Pääkirjoitus: Nato ei ole vielä kuollut – puolustus­liiton pysyminen vahvana on myös Suomen etu

Nato valvoo Baltian maiden ilmatilaa ja ylläpitää pieniä määriä monikansallisia joukkoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kuva Yhdysvaltain ilmavoimien harjoituksesta Ämarin lentotukikohdassa viime heinäkuussa.

Julkaistu: 21.11.2019 21:00

Naton huippukokouksesta joulukuun alussa on tulossa tärkeä ja Suomen kannalta mielenkiintoinen näytös; mitä yhtenäisempi puolustusliitto, sitä parempi Pohjolalle ja Baltialle.

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato pitää 4. joulukuuta Lontoossa huippukokouksen lähes kriisitunnelmissa. Kokousta ovat pohjustaneet muun muassa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puheet ”aivokuolleesta” Natosta ja Baltian maiden huolet turvatakuiden pitävyydestä kriisin sattuessa. Huippukokous on tärkeä, ja meneillään oleva keskustelu vaikuttaa myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan.

Macron on esittänyt jo aiemmin, että Euroopan pitää ottaa itse entistä suurempi vastuu turvallisuudestaan kehittämällä puolustusteollisuuttaan ja pyrkimällä strategiseen autonomiaan – yhteiseen kykyyn käyttää sotilaallista voimaa ilman Yhdysvaltoja. ”Aivokuolemasta” hän puhui The Economist -lehdelle 7. marraskuuta, sen jälkeen kun presidentti Donald Trump oli liittolaisiaan kuulematta päättänyt vetää Yhdysvaltain joukot pois Syyrian kurdialueelta. Päätös antoi Turkille tilaisuuden hyökätä Syyriaan.

Macronin varoitukset näyttivät menneen perille ainakin Tallinnassa. Kansallismielistä Ekre-puoluetta edustava sisäministeri Mart Helme kertoi suomalaismedialle (IS.fi 19.11.), että Viron ja muiden Baltian maiden pitäisi tehdä ”suunnitelma B” siltä varalta, ettei Nato suoriudu velvoitteistaan. Presidentti Kersti Kaljulaid ja ulkoministeri Urmas Reinsalu kiistivät Helmen puheet ja vakuuttivat Naton olevan yhä vahva ja toimintakykyinen. Helme perääntyi ja selitti, ettei hän sanonut hakevansa vaihtoehtoa Natolle.

Jos oletetaan, että Macron on oikeassa ja että sisäministeri Helmen pahin pelko Naton kyvyttömyydestä on realistinen, lisääntyy epävarmuus myös Suomen asemasta Venäjän naapurissa.

 Kriisistä huolimatta Nato on historian merkittävin liittokunta.

Suomi on mukana Naton tehostetussa kumppanuus­ohjelmassa, tekee yhä syvenevää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja kehittää Euroopan yhteisiä puolustushankkeita. Suomi ei todennäköisesti pystyisi pysyttelemään sivussa, jos Baltian maat ajautuisivat sotilaalliseen yhteenottoon Venäjän kanssa. Kuinka paljon me voisimme silloin sitoa voimia Viron auttamiseksi, heikentämättä omaa puolustustamme? Riittävätkö Euroopan sotilasmahtien Ranskan ja Britannian rahkeet tulla pienten liittolaisten ja kumppanien avuksi hädässä? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, joita Suomen turvallisuuspoliittinen johto joutuu strategisessa suunnittelussaan pohtimaan.

Ei olisi Suomen etu, jos Naton Lontoon-huippukokous päättyy riitelyyn puolustusliiton tehtävistä ja roolista. Vahva ja yhtenäinen Nato sen sijaan lisää Suomen turvallisuutta, sillä se on ainoa sotilaallinen vastavoima Venäjän kasvavalle asemahdille.

Kriisistä huolimatta Nato on historian merkittävin liittokunta, joka on palaamassa takaisin perustehtäväänsä kollektiiviseen puolustukseen. Tämä prosessi on kesken, mutta se etenee muun muassa ensi vuoden suurissa sotaharjoituksissa Euroopassa. Natoa ei kannata vielä julistaa hengettömäksi.

Lisää aiheesta